Nuorten mielenterveyshoidon tilanne on katastrofaalinen

Korona on vaikuttanut erityisen vahvasti lasten ja nuorten arkeen, minkä seurauksena pahoinvointi ja mielenterveyspalvelujen tarve ovat lisääntyneet. Pahoinvoinnin merkkejä ovat esimerkiksi kasvavat määrät koulupoissaoloissa, nuorten päihteidenkäytössä ja alle 15-vuotiaiden väkivallanteoissa.

Apua nuorten mielenterveysongelmiin haetaan enemmän kuin koskaan, minkä vuoksi hoito on ruuhkautunut pahasti. Nuorisopsykiatrian osastot ovat niin ylikuormittuneita, että osa nuorista joutuu nukkumaan patjamajoituksessa. Jonotusaika nuorten mielenterveyspalveluihin on pahimmallaan ollut jopa 10 kuukautta, kun hoitotakuun mukaisesti apua pitäisi saada kolmessa kuukaudessa. Turussa kouluihin on palkattu psykiatrisia sairaanhoitajia. Pohjanmaalla yläkoulujen kuraattoreita, terveydenhoitajia ja psykologeja on koulutettu masennuksen lyhytterapian ohjaajiksi. Uutena ammattina kouluihin on rantautunut kouluyhteisötyöntekijä, joka puuttuu ongelmiin matalalla kynnyksellä, on läsnä ja auttaa nuoria.

Arviolta joka kymmenes nuori tarvitsisi apua mielenterveyden ongelmiin ja heistä puolet erikoissairaanhoidon palveluja. Yhdellä nuorisopsykiatrian klinikan hoitajalla saattaa olla hoidettavanaan sata nuorta.

Samaan aikaan yhä useampi nuori kamppailee vakavien itsetuhoisten ajatusten kanssa. Nuorten avopäihdepalveluissa paiskitaan töitä myös niin sanotulla koronarahalla, mutta siltikään resurssit eivät riitä avun tarjoamiseksi kaikille tarvitseville. Tilanne on katastrofaalinen.

Tilanteeseen on onneksi herätty eri puolilla Suomea ja ratkaisuja on alettu etsiä. Tampereella nuorten mielenterveyspalveluihin panostaan terapiatakuulla. Toimintamallia ollaan vasta kehittämässä, joten parhaimmillaan Tampereelta saadaan malli, joka voidaan ottaa käyttöön ja kehitettäväksi muuallakin Suomessa. Isossa roolissa varhaisessa auttamisessa ja ennaltaehkäisyssä on koulujen oppilashuoltotyö. Korona on kuitenkin vaikuttanut erityisesti korkeakouluopiskelijoihin, joiden keskuudessa ahdistus ja masennus ovat nyt yleisempiä kuin muussa aikuisväestössä. Niin tärkeää kuin ennaltaehkäisevä työ onkin, resursseja on nyt suunnattava myös korkeakouluopiskelijoiden auttamiseen. Suomella ei ole varaa hukata yhtään sukupolvea.

Aluevaaleissa valitaan henkilöt, jotka tulevat päättämään myös nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelujen resursseista ja järjestämisestä. Me tarvitsemme uusille hyvinvointialueille päättäjiä, jotka haluavat panostaa lapsiin, nuoriin ja tulevaisuuteen. Käytä ääntäsi!

Katja Torvinen

Kirjoittaja on Kokoomuksen aluevaaliehdokas 2022.

Teksti on julkaistu Kalevassa 20.12.2021