Haluan jatkossakin kohdata omia potilaitani terveyskeskuksessa
Valtakunnallisesti sote-uudistuksen tavoitteina on mm. parantaa palvelujen saatavuutta, tuottaa palvelut yhdenvertaisesti kaikille ja vahvistaa perustason palveluita. Palveluiden rakenneuudistus ei valitettavasti korjaa haasteita ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuudessa, mikäli muodostuva työympäristö ei ole ammattilaisille houkutteleva.
Yhtenä ratkaisuna työntekijäpulaan ja palveluiden saatavuuden ongelmiin nostetaan usein esille erilaiset digitaaliset etäpalvelut. Digitaalisten palveluiden kehittäminen ja käyttöönotto on nimetty yhdeksi kehitystyön painopistealueeksi myös Pohjois-Pohjanmaan POPsote-hankkeessa. Toimenpidesuunnitelmassa hahmotellaan mm. virtuaalisen sote-keskuksen käyttöönottoa. Hankkeen myötä yhdenvertaiset digitaaliset palvelut olisivat käytettävissä koko hyvinvointialueella. Tähän saakka alueen pienemmillä kunnilla ei välttämättä ole ollut taloudellisia mahdollisuuksia tai tietoteknisiä valmiuksia minkäänlaisten digitaalisten palveluiden käyttöönottoon.
Virtuaalinen sote-keskus toimii varmasti erinomaisesti mm. palveluohjauksessa ja etävastaanotoista on jo kertynyt runsaasti positiivisia kokemuksia korona-ajalta. Digitaalisten palveluiden mahdollisuudet ovat loputtomat!
Olen ammatiltani terveyskeskuksessa työskentelevä yleislääketieteen erikoislääkäri. Lääkärin työssä merkityksellistä on potilaan kohtaaminen, vuorovaikutus ja siinä syntyvä luottamus. Haastavan terveyskeskuslääkärin työn ydintä ovat potilasvastaanotto ja pitkät potilas-lääkäri-suhteet. Potilas hyötyy hänet tuntevasta hoitavasta lääkäristä ja parhaimmillaan potilasta hoidetaankin yhdessä hänet pitkään tunteneen moniammatillisen tiimin kanssa.
Yleislääkärinä toivon, että palveluiden kehittäminen ei tee terveyskeskuslääkäreistä päätoimisia konsultteja. Valitettavan monessa paikassa eri puolilla Suomea on käyttöönotettu toimintamalleja, joissa yleislääkärin tehtävänä on pääosin toimia konsulttina ja joissa potilaita pyritään hoitamaan mahdollisimman paljon hoitajavastaanotoilla ja etänä. Kokeneelle lääkärille omien tuttujen potilaiden hoitaminen konsultaatioiden perusteella onnistuu hyvin silloin, kun ei ole tarvetta kliiniseen tutkimiseen. Kaikissa muissa tilanteissa etätyöhön ja konsultaatioihin perustuva työnkuva on todella vaativa, koska hoitopäätöksiä joutuu tekemään nopeasti tapaamatta ja tutkimatta potilasta.
Sote-uudistuksen valmistelussa ja digitaalisten palveluiden kehityksessä on muistettava hoidon jatkuvuuden ja kokonaisvaltaisen työotteen merkitys. Digitaaliset palvelut ovat nykyaikaa, mutta terveyskeskusten monia haasteita ne eivät kuitenkaan yksinään ratkaise. Tarvitaan muita keinoja terveyskeskustyön houkuttelevuuden lisäämiseksi ja työn vaikuttavuuden säilyttämiseksi. Potilailla tulee olla oikeus tavata hoitavaa lääkäriään hoidon tarpeen arvion mukaisesti. Väestön ikääntyessä ja palvelutarpeiden kasvaessa hoito tulee keskittää perustasolle, lähelle väestöä. Tämä tulee vaatimaan panostuksia perusterveydenhuollon henkilöstöresursseihin.
Maarit Matinolli, yleislääketieteen erikoislääkäri
aluevaaliehdokas (kok), Tyrnävä
Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 1.11.2021