Kaupunkipyöräjärjestelmä toteutettava Oulussa laadukkaasti – 2020-luvun kaupunkipyöriä ei voi verrata tuunattuihin kierrätyspyöriin
Kaleva uutisoi 14.5. Juha Huikarin (kesk.) valtuustoaloitteesta, jossa esitetään tuunattuihin kierrätyspyöriin perustuvaa ”kaupunkipyöräjärjestelmää”.
Aloite käytännössä kyseenalaistaa asiantuntijavalmistelun perusteella laaditun selvityksen ja esityksen Oulun tulevasta kaupunkipyöräjärjestelmästä. Lisäksi aloite osoittaa välinpitämättömyyttä modernin kaupunkiliikenteen tarpeita kohtaan.
Nykyaikainen kaupunkipyöräjärjestelmä perustuu vuokrattaviin korkealaatuisiin polkupyöriin, jotka palvelevat niin kaupunkilaisia, työmatkalaisia kuin turisteja. Kaupunkipyörät täydentävät joukkoliikenneverkkoa ja kannustavat hyötyliikuntaan. Niillä on myös merkittävä vaikutus kaupunkikuvaan ja kaupungin imagoon – siihen paljon puhuttuun valovoimaan.
Helsingin vuonna 2016 käyttöönotettu kaupunkipyöräjärjestelmä on ollut valtava menestys. Ensimmäisen kesän jälkeen Helsinki kasvatti järjestelmää 500 pyörästä 1 400 pyörään, joilla tehtiin vuonna 2017 yli 1,6 miljoonaa matkaa. Käyttäjiä rekisteröityi 34 000 ja käyttötuloja syntyi reilu miljoona euroa.
Positiiviset kokemukset ovat innostaneet muita suuria ja keskisuuria kaupunkeja seuraamaan Helsingin esimerkkiä. Turku ja Espoo ovat ottaneet järjestelmän käyttöön tänä vuonna. Lisäksi muun muassa Vantaa, Tampere ja Kuopio ovat valmistelleet pitkälle järjestelmän hankintaa ja käyttöönottoa.
Oulu on ollut mukana Liikenneviraston hankkeessa, jossa on selvitetty kaupunkipyöräjärjestelmän ja sen eri vaihtoehtojen soveltuvuutta Ouluun, Tampereelle, Lahteen ja Jyväskylään.
Vuonna 2017 valmistunut Liikenneviraston asiantuntijaselvitys suosittelee Oululle mallia, joka perustuisi noin 55 pyöräasemaan ja noin 500 kaupunkipyörään. Selvityksen pohjalta Oulun kaupunki on valmistellut kaupunkipyöräjärjestelmää, joka on tarkoitus ottaa käyttöön jo kesällä 2019. Malli kattaa maantieteellisesti muun muassa keskusta-alueen ja Linnanmaan. Kaupunginvaltuusto on näyttänyt hankkeelle vihreää valoa vuoden 2018 talousarviossa.
Järjestelmän vuosittaiseksi nettokustannukseksi on arvioitu noin 0,5 miljoonaa, joka on kohtuullinen summa, kun sen suhteuttaa vaikkapa joukkoliikenteen reilun 8,3 miljoonan euron nettokustannuksiin (2018) tai reilun 26,3 miljoonaan bruttokustannuksiin (2018).
Kaupunkipyöräjärjestelmän nettokustannus eli tulojen ja menojen erotus riippuu vahvasti mainostajien ja käyttäjien kiinnostuksesta kaupunkipyöriä kohtaan. Siksi on välttämätöntä, että järjestelmä toteutetaan alusta alkaen riittävän laajana ja laadukkaana.
2020-luvun kaupunkipyöräjärjestelmää on kohtuutonta ja harhaanjohtavaa verrata tuunattuihin kierrätyspyöriin. Toimiva ja laadukas järjestelmä vaatii taakseen kehittyneen teknisen järjestelmän ja pyörien ylläpitoprosessin. Iso osa järjestelmän kustannuksista aiheutuu muun muassa pyörien kunnossapidosta ja tasauksesta pyöräasemien välillä.
Niilo Heinonen
Oulun kaupunginvaltuutettu (kok.), yhdyskuntalautakunnan jäsen
Jenni Pitko
Oulun kaupunginhallituksen 1. vpj (vihr.)
Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 18.5.2018