Taloyhtiöiden päätöksentekoon helpotuksia
Suomen asunnoista lähes puolet ovat asunto-osakeyhtiöissä eli ne muodostavat huomattavan osan kansallisvarallisuudestamme. Vanhojen taloyhtiöiden vuosittainen korjaustarve on miljardiluokkaa. Kaupunkien ja keskustojen kehittymistä kuitenkin hidastavat ja jopa estävät purkavaan uusrakentamiseen kohdistuvat asunto-osakeyhtiölain vaatimukset.
Purkava uusrakentaminen tarkoittaa muun muassa sitä, että rakennusta ei ole kokonaistaloudellisesti järkevää korjata tai muuttaa esteettömäksi vaan samalle paikalle osin tai kokonaan kannattaa rakentaa uusi rakennus. Hankkeissa ongelmana on se, että asunto-osakeyhtiölaki vaatii yhtiökokouksen yksimielisen päätöksen lisäksi jokaisen osakkaan suostumuksen.
Huomasin lain epäkohdan ja sen haittavaikutuksia toimiessani Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana, vuosina 2011-2012. Silloin Oulun ydinkeskustassa oli suunnitteilla useissa kortteleissa purkavaa uus- ja täydennysrakentamista samoin kuin Kivisydän eli maanalainen parkkiratkaisu. Oli kohtuutonta, että yksittäinen taho saattoi pitkittää hankkeita periaatteesta, jopa katkeruudesta tai rahan toivossa. Samalla yhteisen omaisuuden kunto ja arvo heikkeni, kun korjaustoimenpiteet viivästyivät.
Alkukaudesta vauhditimme asiaa eduskunnassa oululaiskollegojen voimin. Teimme lakialoitteen, jota tuki yli 100 kansanedustajaa ja ympäristövaliokunta käsitteli sitä vuoden 2017 alussa. Viime syksynä oikeusministeri Häkkänen asetti laaja-alaisen työryhmän pohtimaan asunto-osakeyhtiölain muutostarpeita. Seurantaryhmään kutsuttiin asiantuntijajäsen Oulun kaupungilta, asuntotoimenpäällikkö Jukka Kokkinen.
Työryhmä luovutti ehdotukset ministeri Häkkäselle toukokuun alussa. Ehdotuksena on, että yhtiökokous voisi jatkossa päättää 4/5 määräenemmistöllä purkavasta uusrakentamisesta, kun osakkaat saavat uudesta rakennuksesta huoneiston yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti.
Purkavaa uusrakentamista vastustavan osakkeenomistajan oikeussuojakeinoksi työryhmä ehdottaa oikeutta vaatia osakkeiden lunastamista käypään hintaan.
Esillä olevien ehdotusten lisäksi taloyhtiöt tarvitsevat tietoa, toimintamalleja ja yhteistyötä erityisesti kuntien, rakentajien ja rahoittajiensa kanssa. Olisi hyvä, että osa isännöitsijöistä erikoistuisi purkaviin uusrakennuskohteisiin.
On tärkeää, että kuntien kaavoitus-, maankäyttömaksu-, autopaikka- ja muissa vaatimuksissa otetaan huomioon täydennysrakentamista harkitsevien taloyhtiöiden mahdollisuudet ja vaatimusten ennustettavuus, varsinkin kun uusrakennushankkeet ovat pitkäkestoisia.
Ministerin mukaan tavoite on, että lakimuutokset tulisivat eduskuntakäsittelyyn ensi syksynä. Se helpottaisi asukkaita ja taloyhtiöitä, vähentäisi korjausvelkaa ja edistäisi kaupunkikehitystä ja täydennysrakentamista.
Mari-Leena Talvitie
Kansanedustaja
Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 17.5.2018