Energian hinta nyt ja tulevaisuudessa

Suomessa on herätty kohtuuttomien sähkön kuluttajahintojen seurauksiin. Poikkeavassa markkinatilanteessa sähkön tuottajat ja myyjät ovat päässeet rahastamaan asiakkaitaan moninkertaisilla hinnoilla sähkön tuotantokustannuksiin verrattuna, mikä välittyy kaikkiin elinkustannuksiin, kilpailukykyyn ja tavallisten kansalaisten mahdollisuuksiin selvitä talven yli. Oululaistenkin hyvin tuntema Oomi, ”sydämeltään paikallinen ja lihaksiltaan valtakunnallinen”, nosti nopeaan tahtiin yksipuolisilla ilmoituksilla hintoja asiakkaidensa uusiin sähkösopimuksiin liki kymmenkertaisiksi.

Ensimmäiset hallituksen leipomat mallit sähkötueksi ja verovähennysoikeuksiksi eivät ole kyenneet estämään ongelmia, eivätkä laajalle levinneitä liitännäisongelmia elinkeinoelämään. Tuet eivät myöskään ole riittävästi kannustaneet sähkön myyjiä alentamaan hintoja. Sähköhintoja on selitelty toinen toistaan mielikuvituksellisimmilla skenaarioilla. Vaikea tilanne on tietenkin seurausta monesta tekijästä. Venäjän rikollinen hyökkäys Ukrainan kimppuun oli ajoitettu ajankohtaan, jossa se arveli länsimaiden olevan jo riittävän riippuvainen venäläisestä energiasta. EU:n myötä tuli taannoin määräys eriyttää sähkön tuotanto, sähköverkot ja myynti toisistaan vapaan kilpailun mahdollistamiseksi, jolloin kenen tahansa piti voida tuottaa sähköä tai myydä sitä verkon välityksellä ja kenen tahansa piti voida ostaa sähköä pörssistä. Vähittäismyyjän vallassa on arvioida millä hinnalla he sähköä pörssistä tarjoutuvat ostamaan ja millä hinnalla he sähköä asiakkailleen myyvät.

Pörssisähkön hinta nousee, kun oma sähköntuotanto ei riitä kaikille kuluttajille. Talven kylminä hetkinä eivät tuulimyllyt pyöri eikä aurinko paista. Olkiluodon käynnistymisestäkin on edelleen vähäisiä toiveita. Koska sähkön myyjä ulkoistaa omat riskinsä kuluttajille, on tarpeen nopeasti säätää hintakatto, joka takaa sen, että kuluttajan maksama hinta ei missään tilanteessa ylitä esimerkiksi 10–15snt/kWh eikä vaadi kuluttajilta erillisiä toimenpiteitä eikä ajan hukkaamista anomuksiin valtion tukiaisista, tai laskun maksun lykkäämisestä. Yhteiskunnalta tarvitaan selvityksiä uusista teknologioista, kuten vetytaloudesta, joka mahdollistaa energian siirtämisen ja varastoinnin molekulaarista vetyä hyödyntäen. Myös pienoisydinvoimalat saattavat tuoda uusia mahdollisuuksia paikallisten energiatarpeiden turvaamiseen. Sähkön saatavuus ja hinnan kilpailukyky on turvattava.

Venäjän käyttäytyminen on osoittanut, että energian saatavuus ja hinta on paitsi taloudellinen, myös turvallisuuspoliittinen kysymys. Hallitukset ja ministerit tulevat ja menevät, mutta meidän on tulevaisuudessakin huolehdittava siitä, että saamme Suomessa sähköä, vettä ja peruspalveluita riittävästi ja kohtuuhintaan, jolloin sitoumukset hintakattoon tarvitaan pitkälle tulevaisuuteen. Varautumisen ja valmiuden näkökulmasta turvetuotannon alas ajaminen kunnianhimoisilla aikataululla ei ollut viisasta, ei myöskään alueemme työpaikkojen näkökulmasta. Emme saa enää olla riippuvaisia mistään, mikä on yhteydessä Venäjään. Keski-Euroopassa vielä tälläkin hetkellä näkyvät venäjäsidokset eivät tuota Euroopalle mitään hyvää. Suomalaisten turvallinen arki on turvattava nyt ja tulevaisuudessa. Siksi tarvitsemme pian mekanismit pysyviksi hintakatoiksi sekä energialle että esimerkiksi vedelle. Turvallisen kotisi puolesta,

Juha Hänninen
P-P aluevaltuutettu (Kok.)