Miksi puhutaan vain rahasta?
Talous puhuttaa. Joidenkin mielestä talous vie liikaa tilaa kevään keskusteluilta ja sen sijaan pitäisi keskittyä muihinkin aiheisiin. Kritiikistä huolimatta talous ja raha ovat kevään tärkeimmät teemat. Ai miksikö?
Suomi ei ole velkakriisissä, vielä. Suunta on kuitenkin erittäin huolestuttava. Valtion velka on kriisien jäljiltä paisunut merkittävästi, mutta samaan aikaan myös tiukassa taloudenpidossa on lipsuttu ja pysyviä menoja on kriisien varjossa lisätty. Tänä vuonna elämme velaksi jo yli 8 miljardin euron edestä. Valtion arvioidut korkomenot ovat viimeisimmän tiedon mukaan 2,4 miljardia euroa, mikä on lähes yhtä paljon kuin koko sisäministeriön budjetti sisältäen esimerkiksi poliisin ja rajavartiolaitoksen.
On mahdollista sortua haaveilemaan kriisien jälkeisistä helpommista ajoista, jolloin leikkauspuheet on unohdettu ja haudattu. Ikävä kyllä, vaikka kaikki nyt päällä olevat haasteet inflaatiosta energiakriisiin loppuisivat, ei valo tunnelin päässä juuri kirkastuisi. Emme ole saaneet kunnollista talouskasvua käyntiin 14 vuoteen ja samaan aikaan julkiset menot paisuvat edelleen ikääntyvän väestön palvelutarpeiden ja monen muun syyn myötä. Jos asiaan ei ensi vaalikaudella reagoida jämerästi, karkaa tilanne lopullisesti käsistä. Sen seurauksia emme halua edes kuvitella.
Onneksi en ole huoleni kanssa yksin. Valtiovarainministeriön virkamiehet sekä useat ekonomistit ovat painokkaastikin varoitelleet ja kehottaneet ryhtymään tarvittaviin toimiin. Viime aikoina toteutettujen mielipidekyselyjen mukaan myös kansalaisten huoli taloustilanteesta on aito ja suurin osa näkee kehityksen johtavan heikkeneviin palveluihin ja etuuksiin. Myös kaikki suurimmat puolueet ovat kukin vuorollaan kertoneet, että seuraavalla vaalikaudella taloutta tulee sopeuttaa.
Tuon sopeutustarpeen vuoksi talous on kevään teema. Asia otetaan pääosin vakavasti, mutta tavoitteet ja erityisesti keinot eriävät merkittävästikin. Edelleen on auki useita kysymyksiä. Paljonko sopeutetaan? Leikataanko vai korotetaanko veroja? Mistä leikataan? Mihin panostetaan? Kuka tahansa valtaan lopulta nouseekaan, on edessä vaikeita päätöksiä. Päätösten mittaluokan tulee olla sitä luokkaa, että asia väistämättä näkyy myös kansalaisten arjessa.
Kun sopeutuspuheita kuuntelee, tulisi myös kiinnittää erityistä huomiota erilaisten toimien seurauksiin. Pelkästä talouden tasapainottamisesta ei ole lopulta mitään hyötyä, jos talouskasvua ei saada kunnolla käyntiin. Siksi toimien vaikuttavuutta talouskasvuun tulisi tarkastella tarkalla kammalla. On selvää, että kasvun kannalta ei ole yhdentekevää, millä taloutta sopeutetaan. Väärästä paikasta säästetty tai kerätty lisäeuro saattaa tehdä lopulta ison vahingon pidemmällä tähtäimellä.
Toivon, että kevään aikana puolueita ja ehdokkaita haastetaan tosissaan taloudesta ja talouskasvusta. Äänestäjällä on oikeus tietää, kuinka tosissaan ja millä keinoin asia hoidetaan kuntoon.
Valtter Tahkola
Yrittäjä, kunnanvaltuutettu,eduskuntavaaliehdokas (kok.)