Pelastustoimen uudistukset uhka vai mahdollisuus

Hyvinvointialueiden toiminta on käynnistymässä vuoden vaihtuessa. Tällöin myös pelastustoimen tehtävät siirtyvät kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueen vastuulle. Uudistuksella tavoitellaan tehokkuutta ja taloudellisuutta. Valtion ohjaus vahvistuu. Strategiset tavoitteet tulevat valtakunnallisiksi, valtioneuvoston asettamiksi ja sisäministeriön ohjaamiksi. Aluehallintovirastot valvovat palvelutasoa, jonka tulee vastata kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita sekä onnettomuusuhkia. Useilla alueilla ensihoito on siirtynyt pelastustoimelta soten toiminnaksi, perusteluna potilaan katkeamattoman hoitoketjun turvaaminen. Muutosten myötä myös Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen elinkaari on lähestymässä loppuaan. Palokunnan nimestä häviää Oulu-sana ja Oulun kaupungin rooli isäntäkuntana lakkaa. Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitokset yhdistyvät Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitokseksi.

Tuoko uudistus pelastustoimelle hyvää? Pelastustoimen liittyminen osaksi hyvinvointialuetta aiheuttaa suuria taloudellisia haasteita. Palvelutarpeiden määrittämät hyvinvointialueen ja pelastustoimen kustannukset ovat kasvaneet yli arvioidun koko Suomessa. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen vuoden 2023 budjetin alijäämä on 56 M€. Pelastuslaitoksen budjetti vuonna 2023 on 40,6 M€. Palvelutasopäätöksen mukaan Hyvinvointialueen rahoitus ratkaisee toimintavalmiuden tason riskiperusteisuuden sijaan. Sisäministeriön kannanotoissa on korostettu, että riittävä rahoitus täytyy järjestää, jotta lakisääteinen eli riskiperusteinen toimintavalmius turvataan. Toimintavalmiutta valvoo aluehallintovirasto.

Aluehallitus päätti 15.11.2022, että turvallisuuslautakunta seuraa vuonna 2023 toimintavalmiusaikojen toteutumisprosenttia kuukausittain paloasemakohtaisesti ja tekee tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä. Seuranta on hyvä ja raportteja varmasti syntyy, mutta ne eivät kerro koko totuutta. Jos seurataan kohteeseen saapumiseen käytettyjä minuutteja, seuranta ei kerro, mitä tapahtui kohteessa eikä vaikuttavuudesta saada käsitystä. Tilasto voi näyttää esim., että vaarallisen aineen onnettomuudessa 1+3 -vahvuinen yksikkö on saavuttanut kohteen vaaditussa ajassa, mutta jää kertomatta se, ettei kemikaalintorjuntayksikköä saatu mukaan hälytykseen. Oulussa on runsaasti kemikaalikohteita asutuksen keskellä. Vaarallisten aineiden onnettomuuksissa ensimmäiset minuutit ovat ratkaisevia.

Kuinka pelastustoimen olisi käynyt, jos se olisi jäänyt uudistuksen ulkopuolelle osaksi kuntaorganisaatiota? Kuntien talousnäkymät ovat juuri nyt varsin positiiviset. Hälytyksen sattuessa saadaan liikkeelle Linnanmaan ja Raksilan paloasemilla olevat erikoisyksiköt sekä johtoauto. Pelastuslaitos on nyt hyvässä iskussa ja pelastustoimen palvelut tuotetaan laadukkaasti. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ajoneuvot, kalusto, varusteet ja muut fasiliteetit ovat valtakunnan tasolla kärkipäässä. Paloasemaverkko on tarkoituksenmukainen ja paloasemien uudisrakentaminen tai peruskorjaukset ovat edenneet suunnitellusti.

Kun toimivaa järjestelmää lähdetään säätämään talouden eikä toiminnan näkökulmasta, lopputulos voi olla kehno. Toivon, että olen tässä väärässä ja uudistus on askel parempaan.

Juha Hänninen
Turvallisuuspäällikkö evp.
Oulun kaupunginvaltuutettu (kok.)