Talvisodan syttymisen muistopäivä on meille suomalaisille synkkä. Se on suurvallan armottoman valtausyrityksen uhriksi joutumisen, sodan kauhujen alkamisen, surun, itsenäisyyden puolustamisen ja toisaalta peräänantamattomuuden, vastuuntunnon ja aseveljeyden synnyttämän yhteishengen muistopäivä. Suomalainen sisu ja Talvisodan henki kuvaavat hyvin tuolloin heränneitä koko kansaa yhdistäneitä tuntoja.
Arvokkainta mitä me voimme tehdä veteraanien hyväksi, on toimia siten, että tulevat sukupolvet kunnioittavat meidän tekemäämme työtä. Se tarkoittaa aitoa huolehtimista jokaisesta veteraanista parhaalla mahdollisella tavalla ja se edellyttää heidän, koko maailman silmissä esimerkillisen, jalon teon ja sen muiston vaalimista ja kunnioittamista.
Suomen tehokkain ase itsenäisyyden puolustamisessa oli Talvisodan hengeksi kutsuttu, koko kansaa yhdistäneet isänmaallisuus ja yhteishenki, sekä aseveljeys, usko ja sisu. Nuo ovat lyömätön puolustuksemme jatkossakin ja siksi niitä pitää ylläpitää kaikin keinoin. Siksi myös sotiemme veteraanien työn, sotien aikaisten ihmisten tekemän jälleenrakentamisen ja veteraanien perinne- ja muistojuhlien viettäminen on tärkeää. Ne ylläpitävät ja luovat uusille sukupolville oikeaa isänmaan puolustushenkeä.
Oulussa Talvisodan päättymistä ei voida perinteisesti juhlia lauantaina 13.3.2021, jolloin tulee kuluneeksi 81 vuotta Talvisodan päättymisen ja itsenäisyyden säilymisestä. Tänä vaikeana aikana siniristiliput liehuvat, yksinäiset seppeleet ja kynttilät luovat kunnioitustaan sankareidemme muistomerkeillä ja läheisten yhteydet vielä joukossamme eläviin veteraaneihin ja lottiin ovat tärkeitä.
Kaikessa tuossa on kyse koko kansallisen identiteettimme säilyttämisestä, itsenäisyydelle tärkeästä perinteestä ja kunnioituksesta.
Juha Hänninen
Oulun kaupunginvaltuuston pj.
