Suomalainen maatila –kohta kartoista kadonnut kummajainen
Useimmat kokevat arvostavansa kotimaista ruokaa, jota pidetään puhtaana, turvallisena ja terveellisenä vaihtoehtona. Valitettavasti tämä ei aina näy maatilayrittäjien arjessa.
Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomalaisten maatilojen määrä vähenee vuosi vuodelta noin 2-3 prosentin vauhdilla. Vuonna 2018 maatiloja oli Suomessa kaikkiaan noin 45000 ja ennusteiden mukaan niitä on vuonna 2025 jäljellä enää vähän reilu 37000. Maasta voi siis vajaassa kymmenessä vuodessa hävitä lähes kymmenen tuhatta maatilaa.
Yhteiskunnan arvot ja asenteet vaikuttavat ihmisen työkykyyn ja työssä jaksamiseen, ja jatkuva muutos sekä taloudelliset haasteet kuormittavat maatalousyrittäjiä. Lopettamispäätösten taustalla ovatkin usein kannattavuusongelmat sekä maatalousyrittäjien uupumus. Työterveyslaitoksen mukaan työn sitovuus, liika työmäärä ja työssä kuormittuminen heikentävät maatalousyrittäjien työkykyä, aiheuttaen vaikeimmillaan masennusta ja ahdistusta.
Tilakokojen kasvattamiseen ja uusiin investointeihin on jatkuva paine samalla, kun tilan ja elinkeinon harjoittamisen tulevaisuus näyttäytyy monelle yhä epävarmempana. Maatilojen on mahdollista saada investointitukea hankintoihin. Tuet eivät kata koko summaa, jolloin omarahoitusosuudelle tarvitaan vakuuksia, joiden hankkimiseen useilla yrittäjällä ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia. Mikäli investointituen jälkeen tarvittava omarahoitusosuus voitaisiin kattaa leasingilla, riski pienenisi ja kokonaisrahoitus investointiin olisi helpompi järjestää.
Monella maatalousyrittäjällä on myös haasteita saada tilalle osaavaa työvoimaa. Tilakokojen kasvaessa harva pärjää enää oman perheen voimin, vaikka ympäripyöreää päivää seitsemänä päivänä viikossa itse tekisikin. Rahat, aika ja jaksaminen loppuvat kesken.
Useat maatalousyrittäjät, joiden kanssa olen keskustellut, ovat tuoneet esiin myös ilmastonmuutoksen ja siihen liittyvän ilmastoahdistuskeskustelun lisäävän maatalousyrittäjien ahdistusta. Sään ääri-ilmiöt ja kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen aiheuttavat molemmat omat haasteensa maatalousyrittäjille. Myös esimerkiksi hallituksen linjaamat polttoaineveron korotukset tuntuvat monen työssään autoa paljon tarvitsevan maatalousyrittäjän kukkarossa.
Yhteistä, ratkaisukeskeistä tahtotilaa ja ymmärrystä lisäävää aitoa vuoropuhelua tarvitaankin nykyistä enemmän läpi koko maatalouteen vaikuttavan ketjun niin alkutuottajasta virkamiehen kautta maan hallinnossa istuvaan poliitikkoon saakka, jotta pystymme turvaamaan suomalaisen maatilan tulevaisuuden ja menestymismahdollisuudet kaikkialla Suomessa.
Myös alkutuottajan tulisi voida menestyä taloudellisesti, jotta varmistaisimme tulevaisuudessakin sen, että meillä on kotimaisen ruuan tuottajia.
Pauliina Valkovirta
Varapuheenjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan Kokoomus
Kirjoitus on julkaistu Kalevan yleisönosastolla 16.3.2020.