Perusasiat kuntoon

Jokaisen toimivan yhteiskunnan perusta on lujat perusinstituutiot, jotka kansalaiset kokevat oikeudenmukaisiksi. Luottamus toisiin ihmisiin sekä yhteiskunnan perusrakenteisiin ovat liimaa, jotka takaavat sen, että ihmisten välinen kanssakäynti toimii.

Oikeusvaltio, poliisi, keskinäinen luottamus ja yhteiskuntarauha ovat yhteiskuntaa kasassa pitäviä perusrakenteita. Siksi on tärkeää ymmärtää, että pienetkin yksittäiset teot tätä järjestystä vastaan eivät loukkaa pelkästään esimerkiksi rikoksen uhria, vaan ne kyseenalaistavat yhteiset pelisäännöt kokonaisuudessaan. Siksi perusinstituutiot vaativat vaalimista ja suojelemista.

Panoksia turvallisuuteen

Hyvää politiikkaa edistää kaikki sellaiset toimenpiteet, joilla oikeudenmukaisuuden tunnetta saadaan vahvistettua. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa vuodelle 2020 oikeusvaltion vahvistamiseen on tartuttu. Puolueemme on sitoutunut siihen, että poliisien määrää nostetaan kaikkiaan yli 8000 henkilötyövuoteen lähivuosina. Rinteen hallituksen julkisen talouden suunnitelman perusteella poliisien määrä uhkaa tippua noin 7100:aan henkilötyövuoteen vaalikauden lopulla.

Kokoomus suuntaisi 55 miljoonaa euroa pysyviä määrärahoja poliisien lukumäärän lisäämiseksi heti ensi vuoden budjetista alkaen. Panostaisimme tähän enemmän rahaa myös verrattuna Perussuomalaisten vaihtoehtobudjettiin.

Kun poliisi saa selvitettyä lisäresurssinsa turvin enemmän rikoksia, niitä siirtyy enemmän myös tuomioistuinten ja muun oikeusjärjestelmän käsittelyyn. Näin ollen tuomioistuimet ja muut oikeusjärjestystä ylläpitävät toiminnot uhkaavat ruuhkautua entisestään.

Kokoomus ei voi hyväksyä oikeusvaltion ja kansalaisten oikeusturvan heikentämistä. Ehdotamme siksi 4,5 miljoonan euron pysyvää lisäystä oikeusjärjestelmän budjetointiin.

Leikkuri iskee sotilaisiin

Antti Rinteen (sd.) hallituksen hallitusohjelma leikkaa sopimussotilaiden määrästä kaksi miljoonaa euroa, jotka edellinen hallitus onnistui budjettiin lisäämään. Tämä on huolestuttavaa, sillä Puolustusvoimien kantahenkilökunta on erityisen kuormittunut jo nykyisellään. Sopimussotilasjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa riittävä kouluttajamäärä.

Hallitus on onneksi hieman lisäämässä kertausharjoitusten resurssointia, muttei kuitenkaan riittävästi. Panostaisimme niihin vielä miljoona euroa enemmän.

Häkkäsen linja toimii

Suomessa on aivan liian pitkään harjoitettu kriminaalipolitiikkaa, jossa rikoksen tekijä ja tämän näkökulma on nostettu kärkiprioriteetiksi. Lähestymistapaa on viety liiallisuuksiin, jopa paapomiseen asti. Tämä näkyy nykyisessä käytännössä siten, että tuomioiden pienuus koettelee ihmisten oikeustajua.

Rikosten seuraamuksissa tulee uhrin näkökulma nostaa jalustalle ja jatkaa edellisen oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) linjaa.

Suomalaisessa yhteiskunnassa on suuri epäkohta sen suhteen, että monissa vakavissa rikoksissa, jotka liittyvät esimerkiksi lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön tai avuttomien ihmisten pahoinpitelyihin, ovat ehdolliset tuomiot melko tavanomaisia.Rangaistukset painottuvat usein asteikon alapäähän. Toisaalta esimerkiksi vakavien rikosten uhreille maksetut kärsimyskorvaukset ovat usein vain muutama tuhat euroa.

Törkeissä rikosnimikkeissä tulisi luopua ensikertalaisen “alennuksesta” ja rangaistusasteikkoa tulee nostaa kauttaaltaan. Paljousalennuksista tulee luopua henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa ja rikosuhrimaksuja korottaa tuntuvasti moninkertaisiksi.

Tolkkua maahanmuuttopolitiikkaan

Väitän, että sosiaalisin perustein tapahtuvan maahanmuuton ehtojen tiukentaminen olisi merkittävä uudistus, joka lisää suomalaisten oikeudenmukaisuuden ja turvallisuuden tunnetta. On rehellistä sanoa ääneen, että aidon avun tarvitsijoiden auttamisen ohella järjestelmäämme on hyväksikäytetty runsain mitoin.

Naapurimaamme Ruotsi käy hyvästä esimerkistä. Kehitysmaista Ruotsiin suuntautuneen massamaahanmuuton lieveilmiöt ja ongelmat ovat eskaloituneet. Kuvaavaa on, että Irakin puolustusministeri sai Ruotsilta valenimellä haettua “työkyvyttömyyteen” liittyviä sosiaalitukia vuosien ajan ennen kuin tämä paljastui julkisuudessa.

Yhteiskuntarauha on rikkoutunut monilla ongelma-alueilla, joissa erilaiset ammuskelut, räjähdeiskut ja jengiväkivalta ovat jopa viikottaista ellei päivittäistä. Yhteiskuntarauhan turvaamiseksi Ruotsin hallitus on laatinut suunnitelman 10 000 uuden poliisin rekrytoimiseksi. Ruotsi siis rekrytoi kutakuinkin koko Suomen poliisivoimien verran lisää henkilöstöä!

Samaan aikaan Ruotsin kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson on pyytänyt oman puolueensa puolesta anteeksi Ruotsin kansalta, että se on menneinä vuosina ohittanut laajamittaisesta humanitäärisestä maahanmuutosta varoittaneet puheenvuorot, joista Ruotsi maksaa nyt kovaa hintaa.

Vastaava ryhtiliike on tehtävä myös Suomessa. Useat suomalaiset ovat ihan oikeutetustikin olleet tyytymättömiä siihen, että maahamme saapuu vastoin Dublin-säännöksien periaatteita laajamittaisesti ihmisiä, jotka ovat saapuneet Suomeen esimerkiksi Välimeren maista asti lukuisten turvallisten eurooppalaisten valtioiden läpi.

Kun viranomaistemme vuosina 2015-2019 antamista turvapaikkapäätöksistä selvästi alle puolet ovat olleet myönteisiä ja koko käsittelyprosessin aikana (valituksineen) näillä ihmisillä on täysi ylläpito veronmaksajien rahoilla, on tyytymättömyys ja turhautuminen ymmärrettävää.

Kokoomus on esittänyt ohjelmassaan turvapaikkapolitiikan selkeyttämistä mm. siten, että: “Hädänalaisia tulee auttaa ensisijaisesti tukemalla ihmisoikeuksien toteutumista ja yhteiskunnallista kehitystä lähtöalueilla”. Turvapaikka voidaan myöntää vain selkeästi vainon tai kidutuksen uhan perusteella ja turvapaikat ovat aina määräaikaisia.

Maahanmuuton isot kysymykset ratkaistaan parhaiten Euroopan Unionin tasolla, sillä Suomen rahkeet eivät yksin riitä näin valtavien haasteiden ratkaisuun. Euroopan ulkorajat tulee saada tilkittyä ja pakolaisia tulee auttaa mahdollisimman pitkälti lähtömaiden läheisyydessä esimerkiksi pakolaisleireillä.

Julkaistu alun perin Sinituuli -liitteessä.

Janne Heikkinen

Kansanedustaja

Kategoriat: Uutiset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.