Katse työllisyyteen, osaamiseen ja perheisiin

Suomessa on laaja yhteisymmärrys siitä, että työllisyyden on tärkeä nousta pohjoismaiselle tasolle 75 prosenttiin. Vain sitä kautta pystymme kestävästi rahoittaa laadukkaat julkiset palvelut, ylläpitämään hyvinvointiyhteiskuntamme, kokoomuksen varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Mari-Leena Talvitie muistuttaa.

Eduskuntasyksyn aikana kokoomus on esittänyt useita työllisyyttä lisääviä toimia. Esimerkeiksi Talvitie nostaa tasa-arvoa ja työelämän joustoja mahdollistava perhevapaauudistuksen, varhaiskasvatusmaksujen alentamisen, kannustinloukkujen purkamisen, ulosoton suojaosuuden kortottamisen ja kotitalousvähennyksen käyttön laajentamisen.

Hallitus ei kuitenkaan ole halunnut niitä kuulla, vaan se aikoo esitellä omat työllisyystoimensa – ensi syksynä.

– Se on Suomen, niin ihmisten kuin yritysten kannalta, liian myöhään, Talvitie sanoo.

Kokoomus teki syksyllä oman ”Todellisia tulevaisuustekoja” -nimisen vaihtoehtobudjetin.

– Eduskunnan riippumaton tietopalvelu laski sen vaikutukset. Esitykset parantaisivat työllisyyttä 26 000 hengellä ja toisivat 50 000 työpaikkaa. Sen sijaan hallituksen budjetti laskisi työllisyyttä 5 000:lla. Miksi näin? Hallitus ohjaa rahat tukien korottamiseen. Ne osaltaan lisäävät kannustinloukkuja ja svähentävät kannustimia työntekoon, Mari-Leena Talvitie selvittää.

Talvitie huomauttaa, että Suomen kannalta on valitettavaa, että Rinteen hallitus keskittyi syksyn ajan tavoitteisiin ilman vaikuttavia keinoja ja sotkeentui myös työmarkkinakysymyksiin. Vaikuttavien työllisyystoimien sijaan hallitus aikoo ripotella rahaa sinällään kannatettaviin, mutta kertaluontoisiin panostuksiin. Vaikuttavampaa olisi tehdä pysyviä panostuksia sinne, missä hoivaa, turvaa ja koulutusta kipeimmin tarvitaan.

– Tässä ajassa, kun epävarmuus maailman politiikassa lisääntyy ja sitä lietsotaan jopa valtioiden päämiesten taholta, tarvitaan pitkäjänteistä politiikkaa. Ennakoivia, kannustavia ja tulevaisuuteen luotaavia järkilinjauksia. On tärkeää panostaa osaamiseen ja koulutukseen, jotta tekijät ja työpaikat kohtaavat. Tärkeää on myös palauttaa arvostus ja kannustimet kotona tehtävään työhön, sekä tukea perheitä, erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointia.

Kotitalousvähennystä laajennettava

Suomalaisissa kodeissa on monenlaista tekemätöntä työtä. Sitä on siivouksesta kevyeen hoivaan, lastenhoidosta erilaisiin remontteihin. Mari-Leena Talvitie muistuttaa, että toimiva keino kotona tehdyn työn tukemiseen on kotitalousvähennys.

– Sillä edistetään yrittäjyyttä ja luodaan työpaikkoja. Sillä myös torjutaan tehokkaasti harmaata taloutta.

Valtiovarainministeri Lintilän johdolla hallitus aikoo heikentää kotitalousvähennystä, sekä eurorajaa että prosenttiosuutta. Kokoomus vaatii sen sijaan kotitalousvähennyksen laajentamista.

– Esitimme laajennusta Sitra tekemän mallin mukaisesti. Siinä kotitalousvähennys nousisi yli 75-vuotiaille 70 prosenttiin ja satasen omavastuu poistuisi. Tukea kohdennettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa myös heille, joiden verot eivät riitä vähennykseen. Siitä hyötyisivät kaikki, myös palveluja tarjoavat yritykset. Samalla se mahdollistaisi kotona asumista pidempään ja vähentäisi palveluasumisen tarvetta. Tämä toisi vuositasolla jopa yli 300 miljoonan euron säästöt.

Koulupolut kuntoon

Talvitien mukaan osaaminen on aina ollut Suomen kuten myös Oulun seudun vahvuus. Se perustuu koulutuksen korkeaan laatuun, maailman parhaisiin opettajiin ja mahdollisuuksien tasa-arvoon. Siihen, että jokaisella taustasta ja asuinpaikasta riippumatta on mahdollisuus käydä koulu. Tulevaisuuden kannalta on tärkeä luoda polkuja ja kannustimia myös jatkuvaan oppimiseen.

– Koulutus on vaikuttavin keino siihen, että kaikki pysyvät mukana. Viime kaudella lanseerattu harrastustakuu tarjoaa kaikille lapselle ja nuorelle vähintään yhden harrastuksen. Lisäksi kohdennamme varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen 25 miljoonaa euroa.

Talvitie sanoo, että yhteisenä tavoitteena on, että jokainen nuori käy toisen asteen koulutuksen. Tämä ei kuitenkaan toteudu pidentämällä pakollista oppivelvollisuutta.

– Tarvitsemme tukea koko koulupolulle, erityisesti varhaisiin vuosiin, varhaiskasvatukseen ja peruskouluun. Lisäksi panostuksia tarvitaan toisen asteen erityiseen tukeen. Tavoite ei toteudu määräaikaisilla opettajalisäyksillä, vaan kokoomus haluaa toiselle asteelle tuhat uutta pysyvää opettajaa, ohjaajaa, Talvitie toteaa.

Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa on myös kannusteita korkeakouluopiskelijoille.

– Nostaisimme opintotuen tulorajoja 50 prosentilla. Jos opinnot etenee ja on saanut hyvän kesäpestin, on kohtuutonta, että nuoret joutuvat laskemaan, voivatko he tehdä töitä, Talvitie sanoo.

Julkaistu alunperin Sinituuli -liitteessä

Mari-Leena Talvitie

Kansanedustaja

Kategoriat: Uutiset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *