Mikko Korkeakoski: Tarvitsemme ihmislähtöistä vanhustenhoitoa

Vanhustenhoito on noussut kuluneella viikolla otsikoihin niissä tapahtuneiden laiminlyöntien johdosta. Ja syystäkin, sillä jokainen vanhus on kantanut kortensa kekoon tämän yhteiskunnan hyväksi ja ovat siksi oikeutettuja laadukkaaseen hoitoon kun sitä tarvitsevat. Laiminlyöntejä ja puutteita tapahtuu niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella. On syytä kuitenkin muistaa, että valtaosassa hoitopaikoista hoidon laatu on hyvällä tasolla ja siitä kuuluu kiittäminen ammattitaitoisen hoitohenkilökunnan, resurssivajeesta huolimatta.

Osaltaan esille tulleet ikävät tapaukset ovat seurausta siitä, että tiukan talouden kanssa painivat kunnat ovat ulkoistaneet mm. vanhustenhoitopalvelujaan ja kilpailutuksessa on tästä syystä otettu painottavammaksi tekijäksi kustannus laadun sijaan. Tämä on johtanut siihen, että osin ilman kilpailuttajan riittävää valvontaa toiminta on pyörinyt keplottelukonstein näennäisesti hyvällä tasolla.

Ei siis riitä, että vaalien alla helpolta tuntuvalla ratkaisulla kirjattaisiin lakiin vain yksioikoinen luku, joka kertoisi hoitajien minimimäärän. Siitä minimistä on suuri vaara tulla uusi maksimi, kuten varhaiskasvatuksen puolella on tupannut käymään. Lisäksi lakiin kirjattuna tietty luku antaa mahdollisuuden laskuttaa lisää kilpailuttajilta. Jokainen hoitoa tarvitseva vanhus tarvitsee sitä yksilöllisesti, tilanteensa mukaan. Hoitoyksikkökohtaisesti hoitavan henkilökunnan määrissä on eroja, hoidettavien tilanteesta riippuen. Joku pärjää pitkälti itsenäisesti, toinen taas tarvitsee apua jokaisen päivän askareen suorittamiseen. Vaatimuksena pitää siis olla riittävä hoitotaso yksilökohtaisesti, todelliseen tarpeeseen perustuen. Tämän lisäksi tarvitaan tehokas laadunvalvonta ja sopimusten laiminlyönneistä tuntuvat sanktiot.

Ei voi olla niin, että hoitoalaan erikoistunut ammattilainen joutuu käyttämään työaikansa yksikössään siivoukseen, ruuanlaittoon tai sihteerin hommiin ja samalla hänet kuitenkin lasketaan hoitavaan henkilökuntaan. Myös työlistoilla olevat ”haamuhoitajat” tulee ehdottomasti kitkeä pois. Jokaisessa hoitoyksikössä tulee olla juuri se tarvittava määrä oman alansa ammattilaisia eri toimiin asiakkaiden todellisten tarpeiden mukaisesti.

Suomessa on yksi nopeimmin ikääntyvä väestö, joten vanhuspalvelut eivät tule vähenemään tulevaisuudessakaan. Jotta me pystymme turvaamaan hyvinvointivaltion peruselementit myös jatkossa, tarvitsemme tulevalla vaalikaudella rakenteellisia uudistuksia, jotka sisältävät eteenpäin vieviä ratkaisuja sen tavoitteen saavuttamiseksi. Yksi lääke, jolla tähän haasteeseen vastataan, lienee kuitenkin lähes kaikkien mielestä se tehokkain; työllisyysasteen nosto.

Mikko Korkeakoski

Kirjoittaja on vanhempi konstaapeli ja Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas.