Juha Hänninen: Kunnia sotiemme sankareille

Tuoreen maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan julkaiseman tutkimuksen mukaan maamme puolustamiseen liittyvissä asenteissa on tapahtunut notkahdus siten että alle 25-vuotiaiden maanpuolustustahto on laskenut jo alle 50 %:n. Samalla tuki puolustusmäärärahojen korottamiselle on pienentynyt vaikka ympärillämme on kasvavassa määrin kansainvälisiä uhkia ja kriisipesäkkeitä.

Suomen itsenäisyyden juhlapäivän taas lähestyessä on hyvä muistaa että itsenäisyytemme oli katkolla vajaa 80 vuotta sitten. Vihollinen hyökkäsi maahamme ja nuorten miesten oli lähdettävä puolustamaan kotejamme. Heiltä ei tuolloin kysytty mielipidettä, haluatteko lähteä, ei ollut vaihtoehtoa. Musertavan ylivoimaisesta vihollisesta huolimatta isänmaa ja suomalaiset arvot koettiin puolustamisen arvoisiksi. Aiemmin käydyn sisällissodan repimä kansa yhdistyi yhteisen tavoitteen edessä. Sankarimme pelastivat Suomen itsenäisyyden, vaikka sen hinta oli kova.

Tänä vuonna Suomi täyttää 101 vuotta. Edellinen satavuotisjuhlavuosi on muistuttanut monin eri tavoin ja tapahtumin Suomen itsenäisyyden ajan kunniakkaasta historiasta. Voimme olla kiitollisia siitä, että Suomi on monilla mittareilla mitattuna maailman paras maa. Suomi tunnetaan hyvästä koulutuksesta, tasa-arvosta, elintasosta, puhtaudesta ja turvallisuudesta. Tänä vuonna vietetään myös puolustusvoimien 100-vuotisjuhlia, teemana maanpuolustus kuuluu kaikille. Maanpuolustuksen pitäisikin olla meidän kaikkien asia, ei pelkästään sotilaiden.

Tänä vuonna tuli kuluneeksi 100 vuotta taisteluista, joita on kutsuttu kapinaksi, vapaussodaksi, luokkasodaksi, sisällissodaksi, kansalaissodaksi tai veljessodaksi. Sota jätti jälkeensä paljon kaatuneita, haavoittuneita ja kärsimystä, mutta kun sodan päätyttyä Kyösti Kallio esitti suuressa kansanjuhlassa Nivalan kirkossa toiveen: ”Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia ja valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä”, puheen henki jäi elämään ja suuntasi Suomea sovinnon tielle. Tänään olemme vapaita suomalaisia. Vapauden toisella puolella on vastuu. Tarvitsemme yhteistä käsitystä siitä, mitä työtä isänmaan eteen on tehtävä. Mitkä ovat jatkossa asenteemme tähän työhön ja maanpuolustukseen tilanteen niin vaatiessa?

Voimme nyt juhlia itsenäisyyttämme yhteiskunnassa jossa itsenäisyysjuhlan keskiöön voidaan nostaa naisten mekot, hiukset ja pukujen suunnittelijat. Mutta älkäämme unohtako että sankarivainajat ja sotiemme veteraanit ovat nämäkin edut meille taistelleet ja lunastaneet.

Juha Hänninen
Oulun Kaupunginvaltuuston pj. (Kok.)
majuri res.