Hanna Saari: Esteet pois ravintola-alan kasvulta

Matkailu-ja ravintola-ala on työvaltainen, eritoten nuoria työllistävä tulevaisuuden kasvuala. Ala on myös erinomainen kansainvälisyyden kasvualusta, jolla on mahdollisuudet työllistää 30000 ihmistä lisää vuoteen 2025 mennessä (MaRa hallitusohjelma) – mikäli saamme tempoilevan ja kohtuuttoman verotuksen kuriin ja pidämme nykyisistä jatkoajoista kiinni.

Vuoden 2014 tammikuussa järjestettiin Työ- ja Elinkeinoministeriön toimesta eri puolilla Suomea matkailun kärkihanke-tilaisuuksia. Tilaisuuksiin osallistui matkailuyrittäjien ohella eri matkailuorganisaatioiden ja rahoittajien edustajia. Tilaisuuksissa oltiin työ- ja elinkeinoministeri Vapaavuoren johdolla yksimielisiä siitä, että palvelualan yritykset ml. matkailu- ja ravintola-ala ovat teollisten työpaikkojen vähentyessä nostaneet alan arvoa työllistäjänä ja kasvun tuojana. Matkailuun alana uskotaan. Verojen osuus toimialan palveluiden hinnasta on suuri tuottaen valtiolle ja kunnille yli 5 miljardia verotuloja vuodessa.
Matkailu- ja ravintola-ala on työvaltainen ala. Se työllistää 140 000 henkeä kaikkialla Suomessa. Alan työvoimasta alle 26-vuotiaita on 30%. Tämä pitänee paikkansa sillä omassa matkailualan yrityksessämme työntekijöistä 80% on alle 30-vuotiaita.

Mikä estää matkailun ja ravintola-alan kasvua?

Alan kulurakenne on raskas. Tämä yhdistettynä kireään ja tempoilevaan verotukseen luo painetta hinnan korotuksiin. Matkustajatuonti ja alkoholin verkkokauppa ovat mullistaneet alkoholimarkkinat täysin ja ravintoloiden anniskelun määrä jatkaa laskuaan jo kymmenettä vuotta peräkkäin. Ravintolamyynti kattaa alkoholin kokonaiskulutuksesta Suomessa enää vain 10% matkustajatuonnin hipoessa jo 20% (THL).
Toisin sanoen: veronsa maksavien yritysten myynti laskee, verovapaan tuonti kasvaa ja valtion budjetoimat verotulot vähenevät. Vuonna 2013 alkoholivero tuotti valtiolle 93 miljoonaa euroa vähemmän kuin mitä oli budjetoitu. Viime vuosi meni samaa rataa.

Ravintolassa vai kadulla?

Esitänkin Matkailu- ja ravintola-alan liiton MaRa:n tavoin tulevalle hallitukselle kysymyksen: Ravintolassa vai kadulla? Jos ravintolaa pidetään parempana ympäristönä alkoholijuomien nauttimiseen, on se vaalien jälkeen näytettävä toteen. Tärkeintä olisi uudistaa alkoholilainsäädäntöä ravintola-anniskelua suosivaksi ja alentaa anniskeltuun alkoholiin kohdistuva arvonlisävero ruuan arvonlisäveron 14 %:n tasolle. EU-lainsäädännöstä tämä ei ole kiinni; se mahdollistaa saman arvonlisäverokannan sekä ravintolaruualle että –juomille.
Lisää tehokkuutta alalle saataisiin myös tarpeettoman byrokratian vähentämisestä. Ravintoloissa tämä tarkoittaa muutamaa yksinkertaista säännöstä: ravintolan tulee hakea anniskelulupa, laatia omavalvontasuunnitelma ja kieltäytyä anniskelemasta alaikäisille ja liiallisesti päihtyneille. Näillä oikeasti pärjättäisiin.

Mutta mihinkään näistä hyvistä tavoitteista ei päästä mikäli alkoholipolitiikka ei muutu – mikäli edelleen hoidamme asioita vanhanaikaisesti sääntelyä kiristämällä ja hintoja nostamalla.

Hanna Saari
Kalajokinen matkailuyrittäjä
Kansanedustajaehdokas, Kokoomus
P: 040 5061 698