Työtä on paha tehdä, kun sitä ei ole. Asetetaan siis työ etusijalle.

• Työn tekemisen pitää olla nykyistä kannattavampaa. Siksi työttömälle on jäätävä työllä ansaitusta eurosta aina vähintään puolet käteen. Tuloverotusta kevennetään kaikilta.
• Työelämä on muuttunut. Tehdään työajoista joustavampia. Laajennetaan työaikapankkeja, jotta työtä voidaan tehdä silloin, kun sitä on.
• Lisätään työntekijöiden mahdollisuuksia sopia työehdoista ja palkoista työpaikoilla.
• Rohkaistaan yrittäjiä palkkaamaan lisää ihmisiä mm. pidentämällä koeaikaa ja mahdollistamalla pitkäaikaistyöttömän palkkaaminen määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perustelua.
• Tehdään uudesta koulutussopimuksesta nuorille houkutteleva väylä ammattiin ja työelämään.
• Helpotetaan ulkomaisten työntekijöiden palkkaamista luopumalla työvoiman tarveharkinnasta.
• Edistetään työpaikkojen määrää lisäävien palkkaratkaisujen syntymistä.
  Uudistetaan yritysverotusta siirtymällä asteittain kohti Viron yritysveromallia.
• Yrittämisen esteet ja arvostus kuntoon esimerkein, koulutuksella ja kampanjoinnilla.
• Viron malli: Tämän ansiosta yrityksen tulos siirtyy palvelemaan tulevaisuutta, Tuloksella tulevaisuutta
• Työn tekeminen pitää olla aina kannattavaa ja kannustinloukut pitää kartoittaa ja poistaa. Jyrkkiä tulonsiirtojen määrällisiä ja ajallisia raja-arvoja pitää lieventää.
• Pankkien pääomavaatimuksia on kiristetty jatkuvasti ja tämä toisaalta heikentää riskinottokykyä. Pitää selvittää, millä toimenpiteillä pankit voisivat paremmin osallistua PK-sektorin hankkeisiin.
• Arvonlisäveron osalta varsinkin pienissä yrityksissä maksukäytäntöjen tarkentaminen siten, että yritys ei joutuisi toimimaan rahoittavana osapuolena.
• On etsittävä keinoja joilla saadaan kolmannen sektorin työllistämisen esteitä pienemmäksi.
• Ensimmäisen työntekijän palkkausta pitää helpottaa ja tukea. Yksi mahdollisuus on lyhyempi koeaika pk-sektorilla sekä joustavampi siirtyminen päivärahojen ja työllisyyden välillä.
• Työn kokonaiskulujen pienentäminen sekä verotuksen että sivukulujen kautta.
• SOTE-järjestelyissä pitää huomioida myös paikallisen yrittäjyyden tuomat työllistämis- ja kehittämismahdollisuudet sekä joustavuuden avulla saavutettavat kustannussääsäästöt.
• Nuorisotyöttömyyden osalta pitää kehittää aktiivisesti hankkeita, jotka tähtäävät koulutuksen ja työelämän välisen ajallisen ja kokemuksellisen kuilun pienentämiseen.
• Maa- ja kalatalouden sekä muun ruuantuotannon on oltava yrittäjille kannattavaa. Tilojen elinvoimaisuudesta on pidettävä huolta. Elinvoimaisuus taataan vahvalla maakunnallisella edunvalvonnalla.
• Kaivosteollisuudella on suuri merkitys pohjoiselle ja sen sijoittumista ja toimintaa pitää edesauttaa, mutta samalla tulee huolehtia ympäristöstä sekä matkailuelinkeinon toimintamahdollisuuksista.

Koska joku myy aina halvemmalla, kilpaillaan me osaamisella. Käännetään suomalainen osaaminen uuteen nousuun.

• Tarjotaan lapsille tasa-arvoiset oppimisvalmiudet. Tehdään varhaiskasvatuksesta toiminnallisempaa.
• Lisätään valinnaisuutta peruskoulussa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa.
• Lisätään kieltenopetusta ja kansainvälistä opiskelija- ja henkilöstövaihtoa.
• Uudistetaan oppimisympäristöt digisukupolven ehdoilla.
• Toteutetaan yliopistouudistus 2.0. Lisätään erikoistumista ja työnjakoa.
• Lahjoitukset yliopistoille verovapaiksi. Lisätään yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä.
• Tehdään koulutuksesta vientivaltti. Annetaan mahdollisuus periä lukukausimaksuja EU/ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta.
• Ylivieskan ja maakunnan eteläisen alueen ammattikorkeakoulutus pitää turvata alueen elinvoimaisuuden varmistamiseksi.
• Luonnonvara-alan koulutusta tulee kehittää ja siinä pitää huomioida myös ympäristönhoidon ja muiden elinkeinojen kuten matkailun haasteet.
• Oulun seudun ICT-alan hyvässä alussa olevaa rakenneuudistusta pitää edistää tukemalla rahoituksen ja markkinoinnin osalta erilaisia koulutusjärjestelyjä sekä verkottumista.
• Koulutuksessa huomioitava ihmisten erilaisuus; tasapäistäminen kaikessa ei ole välttämättä paras tie eteenpäin. Myös koulupudokkaista on pidettävä kiinni.
• Korkeakoulutuksessa on hyödynnettävä uusi teknologia ja muuttuva yhteiskunta.
• Lukion opintojen pitää edistää uuden yleissivistyksen tavoitteita: laaja-alaisen oppimisen, kriittisen ajattelun vahvistamiseen, kyky käsitellä tietoa, työelämä- ja yrittäjyyskasvatus, tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen sekä oppimaan oppiminen ovat keskeisiä uudistamisen välineitä.
• Kokoomus haluaa turvata valinnanmahdollisuudet ja monipuolisen opetustarjonnan, kuten esimerkiksi urheilulukioiden toiminnan ja järjestää teemaopintoja omien tarpeidensa ja osaamisensa pohjalta.
• Kieliopetuksen yksipuolistumista tulee välttää; Kansainvälisyyden merkitystä lukioissa tulisi edelleen vahvistaa ja kielten opiskelua aikaistaa esimerkiksi erillishankkein jo varhaiskasvatukseen.
• Kokoomukselle on tärkeää, että mahdollisimman moni nuori suorittaa toisen asteen koulutuksen ilman viiveitä ja pääsee sen jälkeen jatkamaan opintojaan tai työllistyy ammattiin.
• Kokoomus haluaa turvata alueellisen saavutettavuuden sekä joustavan aikuiskoulutuksen.
• Kokoomus haluaa kehittää oppisopimuskoulutusta sekä nuorten että aikuisten koulutuksena.
• Varhaiskasvatus on järjestettävä perheiden tarpeet edellä. Kaikki perheet eivät elämäntilanteensa vuoksi välttämättä tarvitse kokoaikaista hoitoa, siksi tarjottava myös osa-aikaista hoitoa ja avointa varhaiskasvatusta.

Hyvinvointia tarvitaan erityisesti huonoina aikoina. Uudistetaan hyvinvointipalvelut. Lisätään valinnanvapautta ja ennaltaehkäisevää otetta.

• Jokaisella on oltava oikeus valita, missä käy lääkärissä. Saman rahan, joka ilman valinnanvapautta menee terveyskeskukselle, on tultava potilaan mukana hänen valitsemalleen lääkäriasemalle.
• Jokaisella on oikeus tasa-arvoisiin ja laadultaan maailmanluokan hyvinvointipalveluihin. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on saatettava loppuun.
• Hoidetaan potilaat kerralla kuntoon. Tiivistetään viranomaisten yhteistyötä, jotta ketään ei pompotella luukulta toiselle.
• Panostetaan ikäihmisiin. Tuetaan terveyttä ja toimintakykyä kotiin vietävillä palveluilla ja erilaisin asumismuodoin.
• Kokoomuksen tavoitteena on olla mukana seuraavassa hallituksessa tekemässä varsinaista rahoitusratkaisua. Sovittava tuottamismalli tulee mahdollistaa asiakkaan valinnanvapauden lisäämisen rahoitusratkaisun yhteydessä esimerkiksi T H L :n mallin mukaisesti. Rahoitusratkaisu tehdään ilmeisimmin vasta ensi hallituskaudella.
• Sosiaali- ja terveydenhoidossa on huomioitava erilaiset hoito- ja palvelutarpeet kuten esim. se, että hyvin pieni osa asiakkaista aikaansaa suurimman osan kustannuksista.
• Erityisesti perusterveydenhoidossa raha seuraa asiakasta-malli voi monipuolistaa palveluja sekä alentaa kustannuksia. Tämä tulee huomioida uusia toimintamalleja kehitettäessä.
• SOTE-järjestelyissä pitää huomioida myös paikallisen yrittäjyyden tuomat työllistämis- ja kehittämismahdollisuudet sekä joustavuuden avulla saavutettavat kustannussäästöt.

Tehdään palvelus itsellemme ja tuleville sukupolville. Tehdään Suomesta puhtaisen ja kestävien ratkaisujen edelläkävijä.

• Tehdään kaikki voitava kunnianhimoisen kansainvälisen ilmastosopimuksen syntymiseksi.
• Tehdään verotuksesta vihreämpi. Kevennetään työnteon verotusta ja korotetaan ympäristölle haitallisen kuluttamisen verotusta. Kevennetään auton hankinnan ja kiristetään sen käytön verotusta.
• Luovutaan saastuttavista fossiilisista polttoaineista vuoteen 2050 mennessä.
• Suositaan kotimaisia, uusiutuvia energianlähteitä.
• Tuetaan cleantech-ratkaisujen syntymistä. Edistetään kokeiluja ja pilottihankkeita.
• Kehitetään älykkäitä sähköverkkoja ja muita uusia teknologioita
• Tavoitteena pitää olla sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti parempi energiaomavaraisuus.
• Suositaan turpeen verotusta verrattuna kivihiileen.
• Tuetaan bioenergiainvestointeja sekä älykkäitä energiankäyttöratkaisuja.
• Aurinkoenergia on mahdollisuus myös pohjoisessa.
• Tarkistetaan syöttötariffit ylisuurista kompensoinneista.
• Ydivoima on osaltaan korvaamassa hiilivoimaa ja lyhyellä tähtäimellä sillä on huomattava työllistävä vaikutus Pohjois-Pohjanmaalla.

Yksin ei ole hyvä olla. Vahvistetaan Suomen turvallisuutta ja kansanvälistä asemaa.

• Vahvistetaan Suomen suhteita keskeisiin nouseviin talouksiin.
• Huolehditaan uskottavasta puolustuskyvystä. Lisätään pohjoismaista puolustusyhteistyötä.
• Selvitetään Nato-jäsenyyden mahdolliset vaikutukset – joko yksin tai yhdessä Ruotsin kanssa.
• Varaudutaan terrorismin ja nettihyökkäysten uhkaan.
• Puolustetaan euroa, suomalaisten valuuttaa.
• Laitetaan EU keskittymään työpaikkojen luomiseen. Vähennetään työllisyyttä haittaavaa EU-sääntelyä.
• Vapautetaan kansainvälistä kauppaa siten, että Suomeen syntyy uusia työpaikkoja ja hinnat laskevat
• Varaudutaan muuttuviin turvallisuusuhkiin.
• Muistetaan tavallisen kansalaisen perusturvallisuus .
• Kyberuhkat aikaansaavat kasvavia vahinkoja. Yhteiskunta pitää saada paremmin iskunkestäväksi lisäämällä koulutusta, tutkimusta ja teknistä panostusta asian suhteen. Kyberturvallinen Suomi on mahdollisuus.
• Varaudutaan epätyypillisiin turvauhkiin ja eskaloitumisin.
• Pitää muistaa, että terrorismin uhka ja pelko voi lamaannuttaa enemmän kuin varsinaiset teot
• Turvallisuuskeskustelu on oltava avointa ja eri vaihtoehtoja luotaavaa: NATO:n suhteen voisi kehittää pohjoisen mallin; Suomi ja Ruotsi vastaavat omasta alueellisesta koskemattomuudesta ja toimivat yhteistyössä NATO:n kanssa. Pohjoinen puolustusulottuvuus ei saa olla uhka Venäjälle, mutta ei myöskään sotilaallinen tyhjiö.

• Luodaan Suomeen uudenlainen kokeilukulttuuri.
• Perustetaan päätöksenteko vahvemmin tutkittuun tietoon.
• Luodaan yhtenäisempi valtioneuvosto. Vähennetään ministeriöiden ja ministereiden määrää.
• Asetetaan konsensukselle tulosvastuu.
• Otetaan kansalaiset mukaan kehittämään palveluita. Hyödynnetään palvelumuotoilua.
• Digitalisoidaan julkiset palvelut suomalaisten arjen helpottamiseksi.
• Hyödynnetään avointa lähdekoodia
• Huolehditaan rakennetusta ympäristöstä huomioiden pohjoisen elinolosuhteet;
  • Korjausrakentaminen
  • Julkisten rakennusten kunto erityisesti homekiinteistöjen osalta
• Tiestön ja verkostojen kehittäminen vastaamaan muuttuvia olosuhteita
  • Liikenneverkosto ja liikenneyhteydet; kaksoisraide
  • Oulu-Kemi tieyhteys
  • Oulun syväväylä
• Nostetaan pitkän tähtäimen suunnitelmiin rautatie Norjan kautta Jäämerelle.
• Velkaantumiskierteen aikana pitää panostuksia suunnata erityisesti sellaisiin toimiin, joiden takaisinmaksuaika on nopea eikä vuosikymmeniä. Pohjoisessa nämä ovat esimerkiksi:
  • Pohjoisen matkailu yhteistyössä Lapin ja lähialueiden kanssa
  • Myös paikallisten hankintakanavien mahdollistaminen julkisissa hankinnoissa sekä yritysvaikutusten arviointi
  • Suuria yksityissektorin investointeja vauhdittavat infrahankkeet
  • Osaamiseen perustuvat markkinointi- ja kehityspanostukset
  • Tuontienergiaa korvaavat kotimaiset hankkeet
  • Verkottumishankkeet esim. Pohjois-Norjan kanssa
  • Oulun seudun ICT-alan hyvässä alussa olevaa rakenneuudistusta pitää edistää tukemalla markkinointiponnistuksia rahoituksen ja markkinoinnin osalta sekä verkottumista.
  • Pitää tukea uusia innovaatioita ja koeympäristöjä sekä teknologian, yhdyskuntateknologian että palvelujen aloilla. Näitä ovat esim. Oulun 5G hanke, Älykkään energian hankkeet ja oppisopimuksen kokeiluhankkeet.
• Asiat voivat olla myös hyvin: Oulussa eikä pohjoisessa ole asuntopulaa
• Estetään verotuksen kiristyminen.
• Laitetaan julkinen talous tasapainoon. Vähennetään valtion menoja ja karsitaan kuntien tehtäviä.
• Tehdään säästöpäätökset heti ja toteutetaan ne etupainotteisesti.
• Tehdään päätökset, jotka riittävät kuromaan umpeen hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksessa olevan pitkän aikavälin kestävyysvajeen
• Velkaantuminen on saatava taittumaan;
  • Tämä edellyttää osaltaan kulujen pienentämistä ja leikkauksia
  • Velkaelvytystä ei voida jatkaa kaiken kattavana vaan käytännössä voidaan panostaa pääsääntöisesti vain hankkeisiin, joiden takaisinmaksuaika on lyhyt. Vuosikymmenten takaisinmaksuaika vastaa velaksi rakentamista.
  • Esimerkkejä nopeasta takaisinmaksusta on esim. markkinointi-investoinnit, verkottuminen, tuontia suoraan korvaava toiminta, työkykyä kehittävät toimet sekä innovaatio- ja vientiponnistukset.