”On ratkaisevan tärkeää, että äärimmäisessä paineessakaan me suomalaiset emme käänny toisiamme vastaan, vaan pysymme päättäväisinä”
Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoitti viimeistään, ettei itänaapurillamme ole minkäänlaisia rajoitteita omille laajentumispyrkimyksilleen. Olemme kuluneen syksyn aikana nähneet eri keinoja, joilla myös meitä yritetään testata. Niillä pyritään ensisijaisesti murtamaan tahtomme pysyä kansakuntana yhdessä rintamassa, kun koemme aineellisia tai henkisiä tappioita.
Puolustusliitto Naton jäsenyyden myötä meiltä vaaditaan aiempaa enemmän sitkeyttä hybridisodan kestämisessä. Hybridisodan käsitteellä on jo vuosikymmenen ajan kuvattu tilannetta, jossa Venäjä ja muut autoritääriset maat käyvät sotaa kovilla ja pehmeillä keinoilla länttä vastaan ilman varsinaista sodanjulistusta. Kansainvälisen oikeuden periaatteet sekä sodan ja rauhan säännöt eivät pysy perässä, kun tavoitteena on epävakauttaa, lamauttaa ja hajottaa yhteiskuntia.
Perinteisen puolustuksen saralla Suomen asiat ovat hyvin, eikä maahamme kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Venäjä tyhjensi rajansa sotavoimista hyökätäkseen Ukrainan vastaisella rintamalla. Tuhotun venäläisen sotakaluston määrä on myös massiivinen, mikä osaltaan vähentää uhkaa. Maa on kuitenkin sotataloudessa, minkä vuoksi sen kalustomenetykset ovat vain hetkellisiä.
Suomalaisten maanpuolustustahto on maamme perinteinen vahvuus. Historiallisesti tämä ei yllätä, sillä olemme aina olleet aggressiivisen ja laajentumishaluisen maan naapuri. Edellisten sotien muistot eivät ole kadonneet ylisukupolvisesta muistista. Tuskin sekään yllättää, että vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kysyntä on kasvanut. Tätä valmiutta on kaikki syyt vaalia ja ylläpitää.
Kuluneen syksyn aikana maamme merenalaista infrastruktuuria on sabotoitu. Balticconnector-kaasuputkiyhteys Viron ja Suomen välillä on rikottu ja datakaapeleita katkottu. Näiden valossa kotitalouksien varautuminen on tällä hetkellä tärkeintä ja helpoiten tehtävää maanpuolustustyötä. Sen avulla kodeissa pystytään varautumaan syksyn sabotaasien toisintoihin. Jos esimerkiksi sähköt katkeavat, kodit voivat varautua varastoimalla vettä, ruokaa, polttopuita, polttoainetta ja muita tarvikkeita. Riittävän kotivaran avulla pärjää myös muiden yhteiskunnallisten häiriöiden tapahtuessa.
Henkinen varautuminen häikäilemättömän suurvallan tekoihin on kuitenkin vaativampaa. Tästä viime viikkojen tapahtumat maamme raja-asemilla muistuttavat. Kun rajan yli saapuu joukoittain ihmisiä, joilla ei ole siihen lupaa, on sillä aina seurauksia.
Nyt syksyn aikana rajalle kuljetetut kolmansien maiden kansalaiset ovat osa Venäjän häikäilemätöntä ja järjestelmällistä toimintaa. Väen houkutteleminen kevennetyillä viisumikäsittelyillä kolmansista maista ja edelleen rahtaaminen rajalle on testi siitä, mitä me kestämme. Näillä ihmisillä ei todennäköisesti ole kykyä eikä taitoa selvitä pohjoisessa erämaassa. On ratkaisevan tärkeää, että äärimmäisessä paineessakaan me suomalaiset emme käänny toisiamme vastaan, vaan pysymme päättäväisinä.
Tuoreiden tietojen mukaan Nato-jäsenyysprosessin aikana ohjeistuksena oli polttaa toisten pyhiä kirjoja, ja luoda levottomuutta, kuten Ruotsissa on tapahtunut. Tällaisilla teoilla Venäjä pyrkii kylvämään keskuuteemme epäluuloa ja eripuraa, jotka pohjimmiltaan heikentävät meitä. Tavoitteena on luoda jakolinjoja. Tällaisten tekojen päämäärä ei ole uusi, vaan ikiaikainen: hajottaa ja hallita.
Kriisinkestävyytemme suurin uhka ei tule lopulta tule idästä, vaan kyvystämme ja tahdostamme kestää tappioita. Henkisellä maanpuolustuskyvyllä estämme yritykset hajottaa ja hallita meitä.
Janne Heikkinen
Kansanedustaja