Raahen kaupungin lotto

Lotto alkoi Suomessa samana vuonna kuin synnyin Saloisissa v. 1971. Vaarini, Pattijoen poika Julius, aloitti lottoamisen tuona vuonna ja lottosi viikoittain samaa riviä kuolemaansa saakka v. 2008. Vaikka vaarilla oli sama rivi 37 vuotta, jäi jättipotti saamatta.

Raahen kaupungin jämähtänyt elinkeinopolitiikka muistuttaa vaarini haavetta loton jättipotista. Matti Pajukoski kirjoitti taannoin hyvin Raahen elinkeinopolitiikan muutostarpeista. Kaupungin pelimerkit on pitkään painotettu suurhankkeisiin, mutta jättipottia ei ole tullut.

SSAB aikoo investoida Raahen tehtaan tuotantoprosessin muutokseen yli 2 miljardia. Valtava investointi takaa tehtaan jatkumisen, mutta tarkoittaa koksaamon, masuunien, terässulaton, nauhavalssaamon ja voimalaitoksen loppumista. Muutoksessa häviää jopa 1000 työpaikkaa, joka kerrannaisvaikutuksina aluetaloudessa voi tarkoittaa 5000 nykyisen työpaikan loppua. Se olisi lähes puolet seutukunnan 12000 työpaikasta.

Vety-, tuulivoima- ja satamahankkeet luovat työpaikkoja, mutta eivät korvaa näin suurta vähenemää.

Miten Raahen asukasluvulle ja kaupungintaloudelle murroksessa käy? Jatketaanko lottoa vai Pajukosken esittämällä tavalla panostetaan myös pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiin? Yrittäjäpalaute kertoo tarpeesta uudistaa kaupungin yrityspalvelut palvelemaan paremmin pk-sektoria. Yhtiöittämällä on muualla muokattu yrityspalveluja asiakaslähtöisemmiksi.

Etelä-Saksan Baijeri on tunnettu elinvoimaisista perhe- ja pk-yrityksistä. Myös Kempele. Raahessakin on hienoja esimerkkejä onnistumisista: Asiakkaat valitsivat Raahen Citymarketin palvelultaan Suomen parhaaksi. Kävelykadun erikoisliikkeissä ja kirjakaupassa käydään matkankin takaa. Puutarhaharrastajat ympäri Suomen tuntevat Särkän perennataimiston. Autoliikkeitä on useita. Langin Kauppahuone on tuonut uutta elämää vanhaan kaupunkiin. ResComi kasvaa vahvasti. Pohjolan Peruna on palkittu innovaatioistaan.

EU-rahoitus on väline uudistaa elinkeinoja ja niiden haussa Raahe on alisuoriutunut. Maakunta saa EU-rahaa 356 miljoonaa euroa v. 2027 mennessä. Maakuntajohtaja Harju on vedonnut kuntiin, jotta kunnissa herättäisiin hyödyntämään poikkeukselliset investointi- ja kehitystuet.

Lisäksi Hanhikivenniemelle tarvitaan länsimainen energia-alan kumppani vahvistamaan huoltovarmuutta ja NATO-jäsenyyteen perustuvaa talousmaantieteen muutosta.

Sari Nurro

kaupunginvaltuutettu (kok)

Kirjoitus on julkaistu Raahelaisessa perjantaina 25.11.2022