Turvallisen kotisi puolesta Venäjän naapurissa

Naapurimme Venäjän päämies Putin ennusti äsken vaarallista vuosikymmentä ja kylmiä talvia Eurooppaan. Tulevaisuuden ennustaminen on helppoa sellaiselle, joka siihen pystyy itse vaikuttamaan. Itänaapurin näkemyksiin ja toimintaan ei lännessä ole vielä kunnolla herätty ja tästä on meille tulossa kallis lasku. 

Suomi alkoi 1990-luvulla purkaa vaatimuksia ulkomaalaisilta, jotka halusivat ostaa kiinteistöjä. EU:n liittymisasiakirjan siirtymäsäännös velvoitti Suomen poistamaan kiinteistöjen hankintaa koskevat rajoitukset EU:n jäsenmaiden osalta, mutta Suomi päätti sinisilmäisyyttään mennä vielä askeleen pidemmälle ja tarjota saman mahdollisuuden myös ETA:n ulkopuolisten maiden kansalaisille. Esitys luvanvaraisuuden poistamisesta meni eduskunnassa läpi ilman vastustusta ja 1. tammikuuta 2000 Suomi poisti rajoitukset. Eivätkä kenenkään kellot soineet. 

Venäjän rikollinen sodankäynti on nyt jatkunut jo pitkään, mutta kiinteistökauppa Suomessa käy edelleen kiivaaseen tahtiin eikä osoita mitään hidastumisen merkkejä. Tänä vuonna lokakuuhun mennessä puolustusministeriö oli myöntänyt venäläisille jo 235 lupaa kiinteistöjen ostamiseen. Puolustusministeriö on tehnyt esityksen rajoittamisesta, mutta esitys on vasta matkalla eduskunnan käsittelyyn.

Monet venäläiset ovat hankkineet vain kesämökin siinä tarkoituksessa kuin se länsimaisessa demokratiassa halutaan ymmärtää, mutta parantuneen tilannekuvan myötä on alettu ymmärtää myös huolet kiinteistöjen käyttämisestä muihin tarkoituksiin, kuten hybridivaikuttamiseen, tiedustelutoimintaan, elektroniseen häirintään ja sabotaasien toteuttamiseen. Monia kauppoja on tehty tai vähintään yritetty tehdä varuskuntien suoja-alueiden, varikkojen, tutka-asemien, keskeisten meriliikenneväylien tai energian tuotantolaitosten läheltä. 

Avoimen konfliktin sattuessa kiinteistöt voidaan nopeasti muuttaa tukikohdiksi sotilaalliseen käyttöön. Esimerkkejä riittää, viimeisin Kankaanpään vanhainkotikaupat muutaman kilometrin päässä Niinisalon varuskunnasta, Airiston Helmi ja Saimaan rannat. Venäläiset ja venäläisiin liitetyt bulvaanit ovat ostaneet myös lomakyliä, hotelleja ja liikekeskuksia jättäen ne rapistumaan ja kulut muiden hoidettavaksi. Bulvaanien käyttö on tuttua venäläisten pelikirjasta myös Pyhäjoen voimalaitoshankkeessa. Venäläisyhtiö vastaa Pyhäjoella tällä hetkellä edelleen myös alueen ”vartioinnista” ja järjesti siellä taannoin myös Putin-mielisten nuorten leiritapahtumia.  

Vaikka itänaapurin toiminta tällä hetkellä täyttää kaikki järjestäytyneen rikollisuuden tunnusmerkit, joudumme kiinteistöjen omistusoikeutta koskevan lainsäädännön tiukentamisessa huomioimaan kaikki demokratian pelisäännöt, perustuslain ja tasa-arvon, mikä tekee jopa venäläisiin kohdistuvat lainsäädännön tiukentamistoimet vaikeiksi. Nykytilanteessa ei liene mahdollista tehdä kaikesta ulkomaalaisten kanssa tehtävästä kiinteistökaupasta luvanvaraista. Kiinteistökaupoissa osapuolena on myös myyjä, jota monesti eniten asiassa kiinnostaa kauppahinta tai kiinteistä kuluista eroon pääseminen. Tällä hetkellä kunnilla ei ole toimivaltaa ulkomaalaisten kiinteistökauppojen valvonnassa. Kuntien roolia voitaisiin tulevaisuudessa lisätä ja tehostaa viranomaisyhteistyötä epäilyttävien hankkeiden paljastamisessa riittävän ajoissa. Olisi tärkeää pystyä puuttumaan myös pitkäaikaiseen vuokraustoimintaan. Olisiko viimeinen aika puolustaa Suomea myös tällä rintamalla?

Juha Hänninen

majuri evp., turvallisuuspäällikkö evp.