Palkansaajien työn verotusta ei ole varaa kiristää
Kalevassa (22.9.) käsiteltiin Oulun kaupungin ensi vuoden budjetin valmistelua sekä valtuustoryhmien puheenjohtajien näkemyksiä talouden tasapainottamisesta.
Haastatelluista vain Jarmo Husso (kok.) tyrmäsi yksiselitteisesti kunnallisveron eli palkansaajien työn verotuksen kiristämisen. Pirjo Sirviö (sd.) ja Anne Snellman (sin.) väläyttivät kunnallisveroon jopa kokonaisen 1,0 prosenttiyksikön korotusta, vasemmiston Mikko Raudaskoski enintään 0,5 prosenttiyksikön. Janne Hakkarainen (vihr.) ja Jukka Kolmonen (kesk.) eivät sulkeneet veronkorotuksia pois keinovalikoimasta.
Haastattelussa valtuustoryhmistä siniset ja perussuomalaiset tyrmäsivät kiinteistöveron tarkastelun. Sinisten asemoituminen hämmästytti: toisaalta ryhmä on valmis verottamaan aiempaa enemmän palkansaajien ahkeruutta, mutta ankarimmin varakkaiden kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaan kiinteistöveroon se ei halua koskea. Kauas on menty Veikko Vennamon ajoista.
Työn verotuksen kiristäminen ei ole perusteltua, kun tarjolla on muitakin tapoja tasapainottaa taloutta. Veronkorotus vähentäisi palkansaajien kannustimia tehdä enemmän töitä – se olisi ennen kaikkea ihmisten ahkeruuden ankarampaa verottamista. Kärsijöinä olisivat Oulun elinvoima ja työllisyys.
Talouden tasapainottamiseen verojen, maksujen ja taksojen korotuksilla on suhtauduttava kriittisesti. Loppujen lopuksi ongelman ydin on tuloja nopeammin kasvavat menot. Tilanne johtaa kiihtyvään velkaantumiseen. Menokehityksen hillitsemiseksi kaupungin on uudistettava palvelujen tuotantoa, rakenteita, toimintatapoja ja johtamista.
Mikäli myös kaupungin tuloja on kasvatettava, on se tehtävä minimoiden negatiiviset vaikutukset kaupungin imagoon, elinvoimaan, työllisyyteen ja yleisesti taloudelliseen toimeliaisuuteen. Siksi kunnallisveron sijaan keinovalikoimassa on pidettävä mukana vain kiinteistöverokantojen tarkastukset sekä kaupungin erilaisten taksojen ja maksujen maltilliset korotukset.
Kiinteistöveron katsotaan yleisesti haittaavan taloudellista toimeliaisuutta vähemmän kuin työn verottaminen. Se soveltuu vakautensa ja ennustettavuutensa ansiosta erinomaisesti kuntien tulolähteeksi. Kiinteistövero on mös hallinnollisesti tehokas vero, eikä sitä voi kiertää. Myös EU, OECD ja IMF ovat suositelleet Suomelle kiinteistöverotuksen painoarvon kasvattamista ja työnverotuksen keventämistä.
Oulussa voitaisiin esimerkiksi ottaa käyttöön rakentamattomien tonttien korotettu kiinteistövero, jotta asemakaavatontit, joihin kaupunki on investoinut kunnallistekniikkaa, saataisiin rakentumaan. Kolmen prosentin suuruinen rakentamattoman tontin kiinteistövero vahvistaisi kaupungin taloutta arvion mukaan 450 000 euroa. Korotettu kiinteistövero voisi korvata nykyisin käytössä olevat rakentamiskehotukset, jotka usein koetaan epäreiluksi tavaksi vauhdittaa asemakaavan toteutumista.
Niilo Heinonen, Oulun kaupunginvaltuuston ja yhdyskuntalautakunnan jäsen (kok.)