Jarmo Husso: Korkeaa rakentamista. Kyllä vai ei?
Korkean täydennysrakentamisen arkkitehtuuri on luokkaa vaativampaa kuin laatikkotalon rakentaminen peltoparatiisin takapihalle. Kaikilla on korkeasta rakentamisesta mielipide. Juuri siksi sitä tulee suosia. Usea meistä on käynyt Tampereella ja kiinnittänyt huomiota oululaisen arkkitehdin, Sampo Valjuksen, suunnittelemaan Torni-hotelliin. Se on joko kaunis, tyylikäs, ruma, sopimaton – mitä tahansa, mutta jokaisella on asiasta mielipide. Juuri tätä on kaupunkikulttuuri; se innostaa keskusteluun ja tekee kaupungista kaupungin näköisen. Siellä on tiheää rakentamista, asukkaita ja kauppoja. Siitä on kaupungin keskusta tehty.
Kaupungin organisaatioon on perustettu suunnitteluryhmä pohtimaan korkeaa rakentamista kaupunkiimme. Esitin heille vain yhden kysymyksen : ”Onko tarkoituksena edistää vai jarruttaa korkeaa rakentamista – kyllä vai ei ?”
Ei mitään muttia tai kaavajargonia, vaan lyhyt ja ytimekäs vastaus. Saamani vastaus on rohkaiseva: korkea rakentaminen edellyttää poikkeuksellisen korkeatasoista arkkitehtuuria, massoittelua ja korttelin kokonaisnäkemystä. Suunnitteluryhmä pyrkii saamaan näille asioille kriteeristön, jota tulevaisuudessa noudettaisiin. Kelpaa minulle, sillä näin sen pitää olla. Korkea rakentaminen on myös tiiviytensä takia ympäristöystävällistä, sillä samaa infraa hyödyntää laajempi asukasmäärä. Markkinatalous hoitaa asiaa omalta osaltaan; jos on kysyntää, niin pitää olla myös tarjontaa. Reilu peli.
Kaupungistuminen on globaali megatrendi. Kaikki tutkimukset osoittavat tämän olevan totta. Täydennysrakentemista kannatetaan yli puoluerajojen, mutta kun pitäisi ryhtyä toimeen, niin kerta toisensa jälkeen löytyy jääräryhmä, joka vastaa siihen perinteisellä argumentillaan: Ei!
Montut auki ja keskustelu käyntiin. Silloin meillä on mahdollisuus rakentaa jotain, mikä osoittaa elinvoimaa, rohkeutta ja oululaista osaamista.
Jarmo J Husso (kok)
Kaupunginhallituksen jäsen
- Varakansanedustaja