Janne Heikkinen – 2050: enemmän muovia kuin kalaa

2050: enemmän muovia kuin kalaa

Muoviton elämä on käytännössä täysin mahdotonta. Muovi on yksi kestävimmistä pakkausmateriaaleista, jota käytetään lähes jokaisessa pakkauksessa. Esimerkiksi juoma-, ruoka- ja tavarapakkaukset ovat täynnä muovia. Muovin kestävyys kuitenkin tarkoittaa sitä, ettei muovi hajoa luonnossa. Muovi kuitenkin hajoaa mikromuoviksi, joka päätyy sekä mereen että maahan. Sen kautta se kulkeutuu niin eläimiin kuin ihmisiin – kaloihin, koiriin, lapsiin ja aikuisiin. On siis täysin mahdollista, että lähikaupasta ostamasi kala sisältää mikromuovia.

 

Helsingin Sanomien mukaan jopa 95 prosenttia kaikesta muovista käytetään vain kerran. Suurin osa muovijätteestä ei siis päädy asianmukaiseen jätekeräykseen tai uusiokäyttöön vaan ne heitetään luontoon. Esimerkiksi meriin heitetyistä muovijätteistä 94 prosenttia kelluvat pinnan alla. Näistä lähes jokainen vajoaa meren pohjaan. Jopa Mariaanien hautaan asti, josta löydettiin viime keväänä muovipussi. Meriin päätyvistä muovijätteistä joka kolmannes ovat juomapakkauksia. Tiedätkö, kuinka kauan muovipullon hajoaminen meressä kestää? Neljäsataaviisikymmentä vuotta.

 

Ellen MacArthur -säätiö ja Maailman talousfoorumi ennustivat vuonna 2016, että “vuoteen 2050 mennessä maailman merissä on tätä menoa enemmän muovia kuin kalaa”. Reilun kolmenkymmenen vuoden päästä kalastamme siis todennäköisemmin mereen heitettyjä pulloja, kuin kalaa. Toki ennusteisiin liittyy epävarmuuksia, mutta varmaa on se, että näin ei voi jatkua. Meidän velvollisuutena on jättää luonto paremmassa kunnossa tuleville sukupolville, mitä se oli meille annettaessa lainaan.

 

Ongelman ratkaisemiseksi tarvitsemme konkreettisia ja kansainvälisiä ratkaisuja. Suomalaisten on toimittava puhtaamman vesistön puolesta, mutta tarvitsemme mukaan koko Euroopan, Intian, Kiinan ja Yhdysvallat sekä Afrikan. Tarvitsemme toimivan jätehuollon sekä tehokkaan hulevesijärjestelmän kaupunkialueille. Tarvitsemme tiedonvälitystä kierrätyksestä ja mahdollisuuden kierrättää vaivatta. Yrityksiä, jotka käyttävät pakkauksissaan kierrätettyä muovia, sellua tai biomuovia, on tuettava ostopäätöstä tehtäessä. Kehitysmaiden saastuminen on pysäytettävä investoimalla jätekeräykseen ja ympäristöystävällisempään tuotantoon. Koulutusta on kehitettävä. Muoviveron kehittäminen olisi myös askel oikeaan suuntaan – muovittomaan suuntaan.

 

Janne Heikkinen

 

Kaupunginhallituksen jäsen, Oulu (kok.)

Eduskuntavaaliehdokas 2019

Kategoriat: Uutiset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *