NATO-jäsenyys vähentäisi Suomen maariskiä
NATO on kollektiivisen puolustuksen ajatukseen perustuva puolustusliitto, jonka perustamistarkoitus toisen maailmansodan jälkeen oli tarjota turvaa erityisesti pienille keskieurooppalaisille valtioille. Perustajamaita oli 12, nykyisin jäseniä on 30, EU-maiden enemmistö.
Työskentelin Suomen puolustusministeriössä Jugoslavian hajoamissotien aikana 90-luvulla ja olin mukana valmistelemassa ensimmäisen suomalaisen joukon lähettämistä NATO:n rauhanturvaoperaatioon Bosnia-Hertzegovinassa. Suomen silloinen valtiojohto piti operaatiossa mukanaoloa tärkeänä, jotta Suomi lähentyy läntisiin turvallisuuspoliittisiin järjestelyihin.
Suomalainen osasto toimi osana monikansallista pohjoista divisioonaa. Monikansallisessa divisioonassa oli myös venäläinen prikaati; amerikkalaiset ja venäläiset myös partioivat yhdessä vastuualueellaan.
Nykyhetkessä ei uskoisi, että Venäjä liittyi ensimmäisten joukossa Naton rauhankumppanuusohjelmaan v. 1994. Vielä huippukokouksessa v. 2010 Venäjän presidentti Medvedev ja NATO-maat sopivat uudesta strategisesta kumppanuusaloitteessa, johon oli sisällytetty Venäjälle tärkeät ohjuspuolustus ja terrorismin vastainen toiminta. Venäjän ja NATO:n yhteistyö katkesi v. 2014 Venäjän miehitettyä Krimin.
Suomessa kriittinen suhtautuminen NATO:on on vanhastaan kulminoitunut USA:n kansallisen suurvaltapolitiikan vastustamiseen. USA on ylivoimaisesti suurin NATO-maa ja maksaa 16% puolustusliiton yhteisbudjetista. Seuraavaksi suurin osuus on Iso-Britannialla, 11%. Mielenkiintoinen anekdootti on, että YK:n rauhanturvaoperaatioissa USA on vielä merkittävämpi kuitaten laskuista 22%.
Pohjois-Euroopan yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kehitykseen vaikuttaa alueen turvallisuuspoliittinen tilanne. Kansalliset ratkaisut määrittävät, millainen maariski Suomi kansainvälisten investointien näkökulmasta on. Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoittaa, että kylmän sodan aikainen ajatus puolueettomasta, harmaasta vyöhykkeestä suurvaltojen välillä ei toimi. Maantieteellinen asemamme poikkeaa keskieurooppalaisista verrokkimaista Itävallasta ja Sveitsistä, joilla ei ole yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Suomen ja Venäjän välinen maaraja on yhtä pitkä kuin Ukrainan.
”There’s no security without development and no development without security”, oli YK:n edesmenneen pääsihteeri Kofi Annanin toteamus. Itämeren turvallisuustilanne vaikuttaa alueemme kehitykseen. NATOn jäsenyys vahvistaisi entisestään Suomen integraatiota läntiseen arvo- ja talousyhteisöön. Tästä esimerkkinä NATO-maat Norja ja Tanska, Suomea vauraammat. Norjan malli rajoittaa ydinaseiden sijoittamista alueelleen sopisi myös Suomen asevalvontapolitiikan pitkään linjaan.
Sari Nurro
Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallituksen jäsen (kok)
Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 6.4.2022
Raahe