Mikko Korkeakoski: Miksi vastuullinen talouspolitiikka jää huomiotta?
Vaalikevät tuppaa olemaan löyhien lupausten aikaa, mutta vain harvalla puolueella on uskottava resepti lupaustensa toteuttamiseen, jos sellaista on laisinkaan. Nyt huudetaan kilpaa siitä, kuka ottaa tulevaisuudessa vastuun ilmastosta, lapsista, vanhuksista ja niin edelleen.
Tässä huutokaupassa huomiotta jää vastuunottaminen taloudesta. Nimittäin vain vastuullisella valtion taloudenpidolla meillä on tosiasiassa mahdollisuus ottaa vastuuta kaikesta muusta myös pidemmällä tähtäimellä. Kakku on ensin leivottava, ennen kuin siitä on mitään jaettavaa. Vastuullista ei ole lähteä kasvattamaan valtion velkaa, jolloin elämme lyhytnäköisesti kädet tulevien sukupolvien taskuissa. Himoverotus esimerkiksi yrittäjyydestä, ansiotulosta tai kotimaisesta ruoasta tyrehdyttää viimeistään talouskasvun ja ostovoiman. Verotus on toki keino kerätä valtiolle tuloja, mutta sen painopiste tulee siirtää päästöihin ja haittoihin.
Keskeisin resepti tulevien vuosien menojen kattamiseen on työllisyyden nosto, minkä avulla luomme tulevaisuuden turvaa myös perheen perustamista haaveileville. Jotta voimme saavuttaa tulevan vaalikauden 75%:n työllisyystavoitteen, on tehtävä rakenteellisia uudistuksia työelämän nykyjärjestelmiin.
Pirstaloitunut nykysosiaaliturvajärjestelmä ei enää palvele oikealla tavalla asiaansa. On totta, ettei se työllistä ihmisiä sen enempää kuin perustulokokeilukaan. Siksi tilalle tarvitaan uudistus, joka kokoaa kaikki nykyiset tuet yhdeksi vastikkeelliseksi yleistueksi. Työikäisellä ja työkykyisellä työn tekeminen ja sen vastaanottaminen tulee olla aina kannattavampaa kuin joutenolo. Esimerkiksi kun ihminen jää työttömäksi, voi hän luottaa siihen, että silloin yhteiskunta tukee häntä palaamaan mahdollisimman nopeasti työelämän pariin takaisin. Lyhyenkin työpätkän tekeminen ei saa aiheuttaa nopeaa raipaniskua tuen määrään, vaan työtulojen kasvaessa yleistuen määrä vähenee tasaisesti samassa suhteessa. Ja työelämän rakenteellisia uudistuksia tekemällä pääsemme eroon myös epäoikeudenmukaisesti kohtelevasta aktiivimallista.
Perhevapaauudistuksessa on tuotava vapautta ja joustavuutta perheiden arkeen, lisättävä tasa-arvoa perheissä ja työmarkkinoilla. Perhevapaassa tulee olla omat osuudet niin isälle kuin äidille sekä yhteisesti jaettava osuus, joka voidaan joustavasti jakaa perheen haluamalla tavalla tilanteensa mukaan. Tällöin nostamme erityisesti naisten asemaa työmarkkinoilla ja urakehityksessä, kun työnantajan riskiä palkata nuori nainen minimoidaan. Lisäksi sillä on vaikutusta naisten eläkekertymään.
Koulutus ja uudelleen kouluttaminen tulevat olemaan jatkossa entistä tärkeämmässä roolissa. Tähän pitää olla mahdollisuus asuinpaikastaan riippumatta, sillä vain eri asteinen ja alueellisesti kattava koulutus takaa työelämämme osaajat ja osaamisen. Koulutuksen tuleekin tukea mahdollisimman hyvin kunkin alueen yrityksiä ja työpaikkoja, milloin voimme vaikuttaa kohtaanto-ongelmaan sekä alueen elinvoiman säilymiseen myös maakunnan keskuskaupunkien ulkopuolella.
Mikko Korkeakoski
Vanhempi konstaapeli, Ylivieska