Ympärivuotinen haku ammatilliseen koulutukseen

Eduskunnasta

Suomessa on pitkän taantuman jälkeen talouskasvun aika. Työllisyys on lähellä 72 prosenttia ja siten korkeimmillaan 27 vuoteen. Kasvua kuitenkin rajoittaa vapaiden työpaikkojen ja osaavan työvoiman heikko yhteys, eli kohtaanto-ongelma. Siksi resursseja on lisätty täsmätoimiin, kuten muunto- ja täydennyskoulutuksiin.

Kohtaanto-ongelman yksi juurisyy on se, että yhteiskunta on 2000-luvulla kuin huomaamatta ”syrjäyttänyt” nuoria, erityisesti poikia, peruskoulun jälkeisestä koulutuksesta. Havahduin tähän syvemmin, kun toimin Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja kuuntelin dosentti Matti Rimpelää. Hän puhui lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman yhteydessä syrjäytetyistä, ei syrjäytyneistä nuorista.

Silloin Oulussa oli satoja alaikäisiä nuoria vailla toisen asteen opiskelupaikkaa tai he olivat keskeyttäneet opinnot. Jos opiskelusuunta ei ollut tuntunut oikealta, sen vaihtoon oli mahdollisuus vain keväisin. Tiedämme miten käy, jos 17-vuotiaan opiskelumotivaatio laskee ja hän joutuu odottamaan puoli vuotta ennen uutta hakua.

Millaisia ratkaisuja eduskunta on luonut ammatillisen koulutuksen päivittämiseksi? Tähän on puututtu niin moniammatillisella yhteistyöllä, opiskelupaikkojen päivityksillä ja lisäyksillä opinto-ohjauksessa kuin lainsäädännöllä.

Opetusministeri Grahn-Laasosen johdolla yhdessä kentän kanssa on uudistettu lainsäädäntö – niin ohjaus, säätely, rahoitus kuin tutkintojen kuin koulutuksen toteuttamismuodot. Se vastaa opiskelijan ja työnantajan tulevaisuuden osaamistarpeisiin.

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat on poistettu. Opiskelija voi rakentaa työ- ja opiskelutilanteeseensa sopivan opintopolun.

Avainsanoja ovat jatkuva haku, oppi- ja koulutussopimukset, henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma, erityinen tuki ja lakisääteinen opiskelijapalaute. Aiemmin kapea-alaisia tutkintoja oli 350. Kuinka moni 16-vuotias tiesi siitä kirjosta, mitä hän haluaa opiskella?

Uudet tutkinnot ovat laaja-alaisempia ja niitä on 164. Nuori voi hakea koulutukseen ympärivuotisesti, opiskella joustavammin sekä osin töissä, osin koulussa koulutus- tai oppisopimuksella. Esimerkiksi Oulun seudun ammattiopiston OSAOn OVI-toiminta on jatkuvasti auki oleva hakijapalvelu, josta kuka tahansa saa ohjausta ja neuvontaa OSAOon hakemiseen.

Oulussa vain muutama viime keväänä peruskoulun juuri päättänyt nuori oli vailla opiskelupaikkaa. Toki edelleen on satoja nuoria, joilla ei ole opiskelu-, työ- tai työpajapaikkaa. Nuorten asiat tarvitsevatkin panostuksia sekä ennaltaehkäiseviin palveluihin, tukitoimiin kuten etsivään nuorisotoimintaan että koulutukseen.

Mari-Leena Talvitie

Kansanedustaja, Oulun kaupunginvaltuuston jäsen

Kategoriat: Yleinen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.