Pisa aiheutti itsepetoksen
Suomalaista peruskoulua on jo pitkään ylistetty kansainväliseksi menestystarinaksi. Juhlapuheissa menestyksen mittariksi on toistuvasti nostettu mm. suomalaisten nuorten taidot PISA-tutkimuksissa. Minä väitän, että tämä on ajanut järjestelmämme itsepetoksen partaalle ja aiheuttanut arkuutta uudistaa järjestelmää.
Aikanaan suomalaisten menestys PISA-tutkimuksissa aiheutti ennakoimattoman ja odottamattoman hienon tuloksen, josta taikuri hämmästyi itsekin. Nyt tilanne on kuitenkin totaalisesti muuttunut, sillä tulokset heikkenevät ja varsinkin matemaattinen osaaminen murenee hälyttävää vauhtia.
Jos tarkastelemme kansainvälisiä tutkimuksia laajemmin, niin huomaamme, että suomalaisten nuorten osaaminen erityisesti matematiikassa ja luonnontieteissä on jyrkässä alamäessä. Esimerkiksi matematiikan osaamistutkimuksessa (TIMSS) olemme kaukana kärjestä. Suomi on tutkimuksen kärkimaista ainoa, jonka tulokset ovat heikentyneet neljän vuoden aikana. Luonnontieteissä Suomi on pudonnut kärkikolmikosta jaetulle viidennelle sijalle, mutta matematiikassa ei ollut enää asiaa kärkikymmenikköön.
On perusteltua kysyä, että ajoiko maailma meistä ohi mitalihumussa ja jäikö meiltä jotain huomaamatta? Selittäviä tekijöitä heikentyneisiin tuloksiin on varmasti useita, mutta tutkimusten perusteella yksi asia on ainakin varma.
Poikien osaaminen on kriisissä. Sen sijaan tytöt antavat jälleen kerran ylpeyden aihetta pienelle maallemme. Tytöt menestyvät kaikissa tutkimusten osa-alueissa poikia paremmin ja ohittivat viimeisissä tutkimuksissa pojat lopulta myös matematiikan osaamisessa. Suomessa tyttöjen ja poikien välinen ero oli OECD-maiden suurin.
Tutkimuksissa poikien osaamisen laskuun vaikuttaa eniten se, että erinomaisen arvosanan saaneiden määrä on laskenut hälyttävästi. Käytännössä tämä johtuu siitä, että suomalainen koulujärjestelmä on jo pitkään laiminlyönyt lahjakkaat yksilöt. Meillä on tavoiteltu tasalaatuisuutta omien vahvuuksiensa tunnistavien yksilöiden kustannuksella.
Tasalaatuinen koulujärjestelmä saattoi toimia vielä maailmassa, jossa sen keskeisin tehtävä oli palvella teollistuvan yhteiskunnan työvoimatarpeita. Maailma ympärillämme on kuitenkin muuttunut ratkaisevasti. Modernissa maailmassa koulutuksen tulisi palvella monipuolisesti yksilöitä – ei järjestelmää.
Toivoisin, että peruskoulumme tuottaisi ja olisi myös kiinnostunut lahjakkaista ja nopeammin etenevistä yksilöistä. Erityisesti matematiikan ja luonnontieteiden opiskelusta kiinnostuneille tarvitaan kiireellisesti lisäpanostuksia.
Janne Heikkinen
Oulun kaupunginhallituksen jäsen