Kaikille hyvä Oulu tehdään yhdessä

Kokoomuksen päätavoite on saada Oulun taloustilanne korjattua rakenteellisilla uudistuksilla ja velkaantuminen loppumaan, koska vain vakaa taloustilanne varmistaa sen, että Oulussa on elämisen edellytyksiä myös tuleville sukupolville.

Oulu on kokenut viime vuosina valtavia muutoksia. Kuntaliitos viiden kunnan kesken eli uuden Oulun syntyminen vuoden 2013 alussa ja IT-alan massairtisanomiset ovat tuoneet haasteita niin päättäjille kuin virkamiehillekin. Oulun asukasluku on yli 200 000 ja näin Oulu on Suomen viidenneksi suurin kaupunki. Siitä huolimatta Oulussa on suurista kaupunkikeskuksista Suomen paras asuntotilanne, kehittyneet liikenneyhteydet, monipuolinen luonto, turvallista elää sekä Pohjois-Euroopan nuorin väestö. Näitä hyviä olemassa olevia asioita kehittämällä, voimme varmistaa, että Oulu on kaikille hyvä kaupunki myös tulevaisuudessa.

Tulevan valtuustokauden yksi suurimmista asioista tulee olemaan maakuntauudistus ja siihen liittyvä sosiaali- ja terveyspalvelujen siirto kunnilta maakuntien hoidettavaksi. Tämä muuttaa kuntien tehtäviä merkittävästi ja vaikuttaa myös hallinnolliseen rakenteeseen. Uudistuksen jälkeen kunnista tulee korostetusti koulutuksen, kulttuurin, liikuntapalveluiden, hyvinvoinnin ja elinvoiman keskuksia.

Yritteliäisyys ja elinvoimaisuus ovat kokoomuslaisen politiikan kantavia voimia. Kokoomukseen luotetaan erityisesti taloudellisesti vaikeina aikoina ja Kokoomus on valmis tekemään myös vaikeita päätöksiä vaikeissa taloudellisissa tilanteissa. Yksikään puolue ei kuitenkaan tee päätöksiä yksin, joten yhteistyötä puolueiden välillä täytyy edelleen vahvistaa. Velkaantumisen pysäyttäminen on yksi Kokoomuksen päätavoitteista seuraavalla valtuustokaudella, ja se vaatii isoja rakenteellisia muutoksia. Kokoomus ei halua enää säästöjä esimerkiksi hoito- ja opetushenkilöstöstä vaan säästöt tulee tehdä rakenteista.

Heikon talouden, alhaisen työllisyyden ja leikkaussäästämisen oloissa reiluus on vaarassa. Tilanne on tuottanut kasvavan epäreiluuden kierteen, joka meidän on saatava poikki. Kaupunkilaisia ei voi verottaa hengiltä. Siksi veronkorotukset – tai lisävelka – eivät voi enää olla ratkaisu. On löydettävä keinot tehdä rakenteelliset uudistukset.

Kokoomuksen tavoitteena on kaikille hyvä Oulu, jossa

• jokaisella on perhetaustasta riippumatta tasavertaiset mahdollisuudet pärjätä elämässään ja osallistua siten hyvän Oulun ylläpitämisessä ja edelleen rakentamisessa
• jokaisella on mahdollisuus löytää itselleen sopivaa työtä
• ei ole vapaamatkustajia eikä veropakolaisia
• kaikki terveet työikäiset osallistuvat

Kun työttömyys on suurta, kuten tällä hetkellä on, yhä pienempi työssäkäyvien veronmaksajien joukko joutuu kantamaan yhä raskaamman vastuun kaupungin rahoituksesta. Samaan aikaan työelämä ja yhteiskunta tuntuvat epävarmemmilta ja vähemmän reiluilta. Epäreilulta niille, jotka uupuvat taakkansa alle ja niille, jotka eivät koe ahkeroinnin kannattavan. Epäreilulta niille, joiden etuuksia ja palveluja joudutaan leikkaamaan, koska varaa ei ole enempään ja niille, jotka nyt eläkkeellä huomaavat jäävänsä vaille huolenpitoa, vaikka ovat aikanaan rakentaneet Suomea hartiavoimin ja epäreilulta niille, jotka ovat vasta elämänsä rakentamisen alussa, mutta kokevat saavansa vähemmän kuin edelliset sukupolvet.

Tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta ja korkea työllisyys ovat pari. Edessä on valinta, jonka pitäisi olla helppo: joko parannamme työllisyyttä tai leikkaamme.

YHTENÄINEN OULU LAAJALLA ALUEELLA

• nuori väestörakenne on vahvuus
• yhtenäinen, monipuolinen Oulu
• erilaiset asuinalueet ja edullinen asuntotuotanto ovat kilpailuvaltteja
• ketterä ja oikea-aikainen kaavoitus luo elinvoimaa
• kaupungin tilojen tehokas käyttö kaikkien kaupunkilaisten hyväksi

Oulun alue on yksi muutamasta keskuskaupunkialueesta, joille ennustetaan voimakasta väestökehitystä. Jatkossa tulee kiinnittää yhä enemmän huomiota siihen, että olemme yhtenäinen Oulu ja teemme töitä koko Oulun eteen. Emme voi enää ajatella vanhoja kuntia erillisinä, vaan olemme kaikki samaa yhteistä Oulua.

Oulun kaupungin erilaiset alueet mahdollistavat monipuoliset asuinalueet ja elinkeinojen kehittymisen olosuhteet. Kokoomus ajaa koko Oulussa mahdollistavaa politiikkaa. Mahdollisuuksien politiikka näkee erilaiset asumisen, yrittäjyyden ja työntekemisen muodot mahdollisuuksina kehittää tasapainoista väestö- ja toimeentulorakennetta.

Kokoomus etsii aktiivisesti mahdollisuuksia ja on aloitteellinen kehittämään yhteisesti uusia toimintatapoja sekä uusia alueen eduksi tulevia soveltamistapoja, joilla mahdollistetaan mm. alueen omien yritysten, tuotannon ja työpaikkojen kilpailukykyisyys esimerkiksi hankinnoissa.

Kokoomus on ylpeä alueen nuoresta väestörakenteesta ja elinvoimaisuudesta ja tuleekin tekemään kaikkensa, jotta Oulu luo mahdollisuuksia esimerkiksi työvoimapolitiikallaan mm. alueen nuorille, jotta nämä olisivat mahdollisimman kattavasti koko kunnan elinvoiman lähteinä. Kokoomuksen maaseutupolitiikka ottaa huomioon sekä tuotteiden että palveluiden hankinnassa oman alueensa maa- ja metsätilojen, yritysten ja yhteisöjen mahdollisuudet vastata kysyntään ja sitä kautta säilyttää aluetalouden varat koko Oulun hyvinvoinnin edistämisessä.

Kokoomuspolitiikan vastuullisuus heijastuu jokaisen yksilön, perheen ja yrityksen mahdollisuuksissa. Vastuullisuus konkretisoituu tavassamme huomioida esimerkiksi ympäristökysymykset osana kehittämispolitiikkaa. Samoin vastuullisuus ja yhdenvertaisuus laittavat meidät kehittämään Oulun kaupungin päätöksenteossa keinoja tuottaa palveluita, huomioiden mm. alueellemme saapuneen uuden väestön kapasiteetti sekä vanhenevan väestön tarpeet. Oulun tulee kannustaa yksilöitä vastuullisuuteen ja yhteisöllisyyteen.

Kaavoituksessa ja asuntotuotannossa uutena piirteenä on asuntojen uustuotannon kysynnän keskittyminen kerrostaloihin. Asuntotuotannon keskittyminen halutuimmille alueille johtaa helposti voimakkaaseen hintakehitykseen kohdealueilla.  Muuttuvista olosuhteista huolimatta täytyy huolehtia siitä, että kaupungin edullinen asuntotilanne säilyy myös jatkossa. Oulussa asumisen kustannukset ovat edullisimmat verrattuna muihin suuriin kaupunkiseutuihin Suomessa. Tähän on päästy edullisella taksapolitiikalla, riittävällä kaavoituksella, aktiivisella vuokra-asuntopolitiikalla ja riittävällä tonttitarjonnalla. Pitkäaikainen asuntokaavoituksen keskittäminen pääosin kaupungin omistamiin maihin on pitänyt tonttikustannukset maltillisina.  Oulun täytyy huolehtia myös jatkossa riittävästä asuntotuotannon tonttivarannosta ja ketterästä kaavoitusprosessista. Kaavoitusprosessissa pitää huomioida myös mahdollinen nopea kehitys eri liikennemuotojen ja pysäköintitarpeiden osalta. Asuntotuotannossa ja erityisesti sen suunnittelussa tulee huomioida se, että vaikka Oulussa on muihin kaupunkeihin verrattuna suurempi syntyvyys ja lapsiperheitä on enemmän, myös yksinasuvien ja lapsettomien perheiden määrä lisääntyy koko ajan, niin nuoremmissa kuin senioreissakin.

Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu on tehtävä oikea-aikaisesti. Kaavoitus- ja rakennuslupakäytäntöjä on kehitettävä siten, että päätökset saadaan aikaan selkeästi ja nopeasti. Samalla on kehitettävä kaavavalmistelua avoimempaan suuntaan.  Asuntotuotantoa ohjataan ensisijaisesti asemakaava-alueille ja toissijaisesti yleiskaavan osoittamille kyläalueille. Selkeällä ja määrätietoisella maa- ja kaavoituspolitiikalla vältytään postimerkkikaavoitukselta sekä liiallisilta poikkeusratkaisuilta. Pakkolunastukset eivät ole normaalia keinovalikoimaa. Tulee suosia enemmän täydennysrakentamista kuin rakentamista täysin uusille alueille. Osana edullista ja toimivaa asuntopolitiikkaa on säilyttää oman vuokra-asuntotuotannon osuus suurin piirtein nykyisellään, kysynnän mukaisena ja monipuolisena. Tällöin Oulun Sivakka Oy:n monipuolinen vuokra-asuntokanta osaltaan ankkuroi oululaista edullista asumisen hintatasoa. Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden asuttaminen on otettava huomioon, jottei synny ghettoja.

Kaupungin tilojen tehokkaampaan käyttöön on myös pyrittävä. Esimerkiksi vanhat kunnantalot on otettava hyötykäyttöön niin, että ne palvelevat kaikkia kuntalaisia. Erilaiset monitoimitalot ovat myös hyvä ratkaisu, kun samassa talossa tai pihapiirissa toimivat koulu, nuorisotila ja kirjasto. Koulujen tiloja tulee hyödyntää enemmän järjestöjen ja seurojen käyttöön.

HÖYHENEN KEVYT KAUPUNGIN HALLINTO

• kaupungin hallintoa on edelleen kevennettävä
• henkilöresurssit ohjattava tekeviin ja hoitaviin käsiin, ei hallintoon
• Oulu-raadit kaupunkilaisten ja päätöksentekijöiden vuoropuhelukanavana

Kokoomus on aktiivisesti ajanut hallinnon pienentämistä niin Oulussa kuin muuallakin Suomessa. Päättyvän valtuustokauden aikana voimaan tullut uusi kuntalaki määritteli Oulun kokoiselle kaupungille valtuuston kooksi 59 valtuutettua nykyisen 67 sijaan. Oulussa Kokoomus ajoi voimakkaasti pienempää valtuustoa, mutta jäi vaatimuksessaan yksin. Kokoomuksen aloitteesta kuitenkin esimerkiksi saatiin aikaan johtamisjärjestelmän muutokset, jolla esimerkiksi apulaiskaupunginjohtajista luovuttiin kokonaan. Lisäksi johtamisjärjestelmää on alettu ulottamaan liikelaitosten johtokuntiin Kokoomuksen aloitteesta, kun Teknisen liikelaitoksen (Tekli), Serviisin ja Tilakeskuksen johtokuntien yhdistäminen on aloitettu. Suunta täytyy jatkossakin olla se, että henkilöresurssit ohjautuvat tekeviin ja hoitaviin käsiin, eikä hallintoon.

Tulevalla valtuustokaudella päättyy kuntaliitoksen mukanaan tuoma kaupungin työntekijöiden irtisanomissuoja ja sitä varten on viipymättä valmisteltava henkilöstösuunnitelma, jota Kokoomus on vaatinut tehtäväksi koko päättyvän valtuustokauden.

Maakuntauudistus ja siihen olennaisesti liittyvä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus ja siirtyminen kunnilta maakunnille, muuttaa olennaisesti myös Oulun kaupungin hallintoa. Tämä täytyy ottaa huomioon valtuuston, kaupunginhallituksen, lautakuntien ja erilaisten johtokuntien kokoja mietittäessä ja tulevaisuutta suunnitellessa. Kaupungin hallinnon ei tule olla elin, joka on kykenemätön uudistuksiin ja muutoksiin muun kaupungin ja maan muuttuessa ympärillä.

Kokoomuksen linja on ollut, että kaupunkilaisia kuunnellaan päätöksenteon yhteydessä ja myös vaalien välillä. Oulussakin on kaupungin toimesta järjestetty Oulu-raateja isompien asiakokonaisuuksien yhteydessä. Näitä kuulemisia on syytä jatkossakin järjestää. Vaikka edustuksellinen demokratia onkin toimiva ratkaisu, niin kaupunkilaisia on syytä kuunnella myös vaalien välissä.

YRITTÄJYYDEN JA YRITTELIÄISYYDEN AVULLA ELINVOIMAA JA TYÖTÄ

• liikenneyhteyksiä kehitetään edelleen
• yritysten toimintamahdollisuudet varmistettava
• elinvoimaisuus on yhteistyötä
• työ on parasta syrjäytymisen ehkäisemistä

Oulu on Pohjois-Skandinavian pääkaupunki ja sen tulee näkyä paremmin. Yhteistyötä Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan kanssa on syytä jatkaa ja vahvistaa, koska siitä on etua kaikille. Oululaisten tulee olla etunenässä ajamassa koko Pohjois-Suomen ja Pohjois-Skandinavian etua. Yritysten hyvinvointi koko pohjoisella alueella luo hyvinvointia kaikille pohjoisen asukkaille. Täytyy muistaa, että vain menestyvät yritykset voivat työllistää ja vain yksityiset yritykset tuovat verorahoja, joilla voidaan mahdollistaa palvelut kaikille kaupunkilaisille.

Päättäjät eivät voi luoda työpaikkoja, mutta päättäjien tehtävänä on varmistaa, että yrittämisen edellytykset kaupungissa ovat parhaat mahdolliset. Tähän liittyvät olennaisesti mm. kaavoitus, liikenneyhteydet sekä yhteistyö niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Oulun lentokentän laajennus ja remontti kesällä 2017 mahdollistaa vieläkin sujuvamman lentoliikenteen sekä suuremmat matkustajamäärät. Päättäjien tulee varmistaa seuraavalla valtuustokaudella, että myös raide- ja maantieliikenne saadaan nykypäivän vaatimukset täyttäviksi. Oulun kokoisella teknologian edelläkävijäkaupungilla tulee olla kunnollinen, oikea matkakeskus, jossa yhdistyvät liike-elämä sekä raide- ja linja-autoliikenne. Erilaiset liikennemuodot palvelevat niin liike-elämää kuin matkailijoitakin. Oululaisten on syytä olla tulevaisuudessa aktiivisesti ajamassa myös erilaisia ratahankkeita Pohjois-Ruotsiin ja Jäämerelle.

Kaupungin elinvoimaisuus luodaan monen tekijän summana ja vaatii niin päättäjien, yritysten kuin kaupunkilaistenkin yhteistyötä. Kaupungin ja sen päättäjien tehtävänä on olla ennen kaikkea mahdollistaja. Päättäjät eivät enää jatkossa ole pelkästään päätöksentekijöitä vaan heidän täytyy ajatella itseään kaupungin kehittäjinä, markkinoijina ja verkostoitujina. Elinvoimaisuus muodostuu mm. elinkeinopolitiikasta, yrittäjyydestä, työllisyydestä ja koulutuksesta, mutta myös kaavoituksesta, joukkoliikenteestä, kouluverkosta, hyvinvointi-palvelujen verkostosta, eri palveluista ja kaupunkilaisten osallisuudesta. Yritysten näkökulmasta kaikilla kaupungin toimilla on rooli yritysten toimintaedellytysten edistämisessä. Yrittäjälähtöisen tekemisen on näyttävä kaikkialla, edellämainittujen asioiden lisäksi myös mm. viranomaislupien joustavassa myöntämisessä ja yrittäjyyspalveluiden tarjoamisessa.

Paikalliset yrittäjät, yritykset ja yhdistykset on syytä ottaa mukaan kehittämään kuntalaisten palveluja. Hyvä työkalu siihen on esimerkiksi palvelualoite, jossa yritys tai yhdistys voi esittää paremman ja edullisemman palvelun ja kaupunki on velvollinen vertaamaan sitä itse tuottamaansa. Se on kilpailutuksen muoto, jossa aloite on yrittäjällä tai yhdistyksellä. Myös kaupungin hankintojen ohjaus on keskeinen osa kaupungin elinkeinopolitiikkaa. Esimerkiksi ruokahuoltoon liittyvissä hankinnoissa tulee huomioida lähituottajien mahdollisuudet olla mukana tarjouskilpailuissa. Lähellä tuotettujen tuotteiden suosiminen on samalla myös kestävää kehitystä sen lisäksi, että se lisää alueen elinvoimaa.

Oulun väestörakenne on nuorta ja sen vuoksi erityinen huoli on nuorten kouluttautumisesta ja työllistymisestä. Etenkin maakuntauudistuksen jälkeen, kuntien yksi merkittävimmistä tehtävistä on lasten ja nuorten koulutuksen turvaaminen. Täytyy myös varmistaa se, että aikuisten uudelleenkoulutusmahdollisuudet pystytään turvaamaan. Aikuiskoulutuksessa on tapahtumassa uudistuksia ja raja-aitoja ammatillisen perustutkintokoulutuksen, ja aikuiskoulutuksen väliltä ollaan poistamassa. Koulutus tapahtuu jatkossa yhä enemmän yhteistyössä. Uudessa opetussuunnitelmassa korostuu osaamisperusteisuus. Muualla hankittu osaaminen ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen korostuvat. Esimerkiksi nuorten työpajalla tehty työ voi korvata osan opintoja.

Jokainen nuori tai aiemman ammattinsa menettänyt yksilö on arvokas osa yhteiskuntaa. Tarvitaan uusia joustavia tapoja saada kaikki yksilöt työmarkkinoiden piiriin ja pois tukien ja pätkäkoulutusten oravanpyörästä. Työ on parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Maakuntauudistukseen liittyy vahvasti myös se, että työvoimapalvelut olisivat siirtymässä maakunnille ja sen osalta monet kysymykset ovat vielä avoinna, miten esimerkiksi työttömien tukeminen ja työllistäminen jatkossa tapahtuu ja kenen vastuulla se on. Oleellista kuitenkin on, että työtä on tarjolla ja se onnistuu vain sillä, että yrityksillä on toimintaedellytyksiä. Mikäli työllisyydenhoidossa osa vastuusta on maakunta-uudistuksenkin jälkeen kaupungilla, tulee varmistaa se, että on resursseja esimerkiksi yksilö- ja ryhmäohjaukseen, joista on esimerkiksi nuorten kohdalla saatu hyviä kokemuksia.

Nuoret ja opiskelijat tulee pitää mukana myös erilaisten heille suunniteltujen palvelujen suunnittelussa. Ammattikorkeakoulun ja yliopiston kampusten yhdistyminen mahdollistaa entistäkin vahvemman yhteistyön kaupungin, oppilaitosten ja yritysten välillä. Yritysten ja kaupungin tarjoamat korkeakouluopiskelijoiden harjoittelupaikat voitaisiin koota yhteiseen tietopankkiin yhteistyönä oppilaitosten kanssa, jotta yritysten tarjoamat työllistymismahdollisuudet ja vastaavasti opiskelijoiden käytössä oleva uusi osaaminen saadaan paremmin kohtaamaan. Myös erilaisia rekrytointitapahtumia oppilaitosten, kaupungin ja yritysten yhteistyönä on syytä jatkaa ja lisätä. Näin voidaan paremmin varmistaa sekin, että osaaminen säilyy Oulun seudulla.

TOIMIVALLA JOUKKOLIIKENTEELLÄ PALVELUT LÄHELLE

• joukkoliikenteen reitit ja vuorot suurimpia käyttäjäryhmiä ajatellen
• opiskelijat ja muut paljon palvelua käyttävät ryhmät mukaan joukkoliikenteen suunnitteluun
• joukkoliikenne ja kaavoitus suunnitellaan yhteistyössä
• bussien ja pysäkkien opasteet teknologiakaupungin tasolle

Oulun joukkoliikenteessä on tehty viime vuosina isoja muutoksia ja parannuksia. Esimerkiksi Waltti-korttijärjestelmän avulla bussilipun hintaa on saatu laskettua asiakasystävällisemmäksi. Waltti-korttia tulee jatkossakin markkinoida hyvänä maksuvälineenä ja kätevänä järjestelmänä. Joukkoliikenne tulee suunnitella yhteistyössä kaavoituksen suunnittelun kanssa, jotta esimerkiksi uudet asuinalueet saadaan järkevästi mukaan joukkoliikennereittien varrelle ja varmistetaan hyvät kulkuyhteydet kouluihin ja oppilaitoksiin, kulttuuri- ja liikuntapalveluiden äärelle sekä hyvinvointikeskuksiin. Samoin täydennysrakentamisessa täytyy ottaa huomioon mahdollisesti kasvavat matkustajamäärät. Myös opiskelijat ja muut paljon joukkoliikennettä käyttävät ryhmät voitaisiin ottaa mukaan suunnittelutyöhön, koska paljon palvelua käyttävillä on paras tieto siitä, millä tavalla palvelu toimii parhaiten. Joukkoliikenteen tukemista yhteisistä varoista tulee tarkastella, sillä jos joukkoliikennettä ei tueta millään tavalla, matkustajamäärät voivat tippua ja kaupunkilaiset siirtyisivät enemmän yksityisautoiluun, mikä ei liikennemäärien ja ympäristön kannalta ole hyvä asia.

Kokoomus haluaa, että seuraavan valtuustokauden kuluessa selvitetään, onko mahdollista ottaa käyttöön järjestelmä, joka mahdollistaisi koululaisten maksuttoman siirtymisen normaalien joukkoliikenteen vuorojen ja reittien puitteissa liikunta- ja kulttuuripaikkoihin koulupäivän aikana opettajan johdolla. Sama järjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön myös eläkeläisten kohdalla, jotka voisivat matkustaa edullisemmin keskellä päivää.

Toimiva ja hyvin opastettu joukkoliikenne hyödyttää myös matkailijoita. Jokaiselle bussireitille tulee saada opasteet pysäkeistä ja busseihin näytöt, jossa lukee seuraavan pysäkin nimi. Joukkoliikenteen täytyy toimia koko kunnan alueella, ei pelkästään vanhan Oulun alueella. Joustava ja helppokäyttöinen joukkoliikenne on osa yhtenäistä Oulua. Oulun on kannustettava ja kehitettävä aktiivisesti erityyppisiä joukkoliikenteen mobiili- ja tilausratkaisuja siten, että resurssit voidaan kohdentaa mahdollisimman hyvin tarpeen mukaan, parantaa palvelutasoa ja siten lisätä joukkoliikenteen suosiota.

KAUPUNKIKESKUSTA – OULULAISTEN OLOHUONE

• kaupunkikeskustavisio käytäntöön lähivuosien aikana
• vähemmän byrokratiaa
• lisää kaupunkilaisten ja matkailijoiden viihtyvyyttä lisääviä toimintoja ja tapahtumia
• järjestöt mukaan tapahtumien yhteistyökumppaneiksi

Oulun keskustaa on kehitetty viime vuosina paljon ja kaupunkikeskusta on saanut suuren kaupungin tunnelmaa, kun keskustaan on noussut oikea kauppakeskus ja Rotuaaria on paranneltu. Kehittämistä on edelleen, esimerkiksi Kauppatorin ja Rotuaarin paremmassa yhdistämisessä, Rotuaarin laajentamisessa, Kauppatorin elävöittämisessä ja keskustan alueen tapahtumissa. Näitä kehittämistoimia varten onkin valmisteltu kaupunkikeskustavisio, joka tulee viedä käytäntöön mahdollisimman pian.

Turhaa byrokratiaa esimerkiksi patioiden rakentamiseksi kesällä on syytä purkaa. Kaupungin tulee varmistaa, että kaikki tapahtumat, jotka lisäävät kaupunkilaisten ja matkailijoiden viihtyvyyttä, saavat parhaat mahdolliset toimintaedellytykset. Pitää kuitenkin varmistaa, että yksi tai muutamat toimijat eivät saa liikaa valtaa vaan että pienilläkin toimijoilla ja yrityksillä on mahdollisuuksia toimia ydinkeskustassa. Kaupunkia tulee edelleen kehittää niin, että keskusta säilyy elinvoimaisena. Kivisydämen pysäköintimaksut tulee pitää kohtuullisina.

Kokoomus haluaa, että tulevalla valtuustokaudella selvitetään, onko edellytyksiä Liikekeskus ry:n, Narikka Oy:n ja Oulun kaupungin oman tapahtumatuotannon yhdistämiselle. Oulun keskustan kauppiaiden yhdistys Liikekeskus ry. perustettiin vuonna 1986, eli vuosi ennen kuin Rotuaari avattiin. Alkuaikoina toiminta oli hyvin aktiivista ja kaupungin vuosittain myöntämä tuki meni Rotuaarin tapahtumien järjestämiseen. Nykyisin Liikekeskus ry:n toiminta-alue on huomattavasti laajempi ja se käsittää koko ydinkeskustan. Liikekeskus ry. harjoittaa niin laajamittaista alueiden vuokrausta, että sen oli pakko perustaa tarkoitusta varten Narikka Oy. Liikekeskus hallinnoi ja vuokraa Narikan kautta patioiden ja muun katumyynnin tarvitsemat alueet yrittäjille koko keskustan alueella. Sen hallintaan kuuluvat Rotuaarin ja Kauppurienkadun kävelykatualueiden lisäksi Kauppahalli, Kauppatori, makasiinit sekä jalkakäytävät Albertinkadulta Asemakadulle ja Uusikadulta mereen. Puhtaanapidosta toria lukuun ottamatta vastaavat kuitenkin kaupunki ja kiinteistönomistajat. Koko alueesta Liikekeskus maksaa kaupungille vuokraa 5 000 €/kk mutta saa samalla kaupungilta tukea 90 000 €/vuosi. Liikekeskuksen toteuttamaa toimintaa varten voitaisiin käyttää kaupungin omaa tapahtumatuotantoa, jotka voisivat tarvittaessa tapahtumakohtaisesti ottaa avukseen järjestöjä ja tehdä yhteistyötä yritysten kanssa. Näin jäisi pois turha rahan liikuttelu ja monen eri tahon kanssa käytävä byrokratia.

MATKAILUPOTENTIAALI KÄYTTÖÖN

• Nallikari-Hietasaari-alueen potentiaali täysimittaiseen käyttöön
• yhteismarkkinointi kaupungin, tapahtumien, yritysten ja kulttuurielämän kanssa
• luontomatkailu osaksi Oulua

Oulussa on paljon potentiaalia matkailun suhteen. Meillä on monia jo tunnettuja paikkoja, kuten Kauppatori ja Nallikari, joissa varsinkin kesäisin liikkuu paljon turisteja. Meren ja joen läheisyys luo paljon veteen liittyviä mahdollisuuksia. Oulun kaikkea matkailupotentiaalia ei ole hyödynnetty, sillä esimerkiksi Hietasaari-Nallikari-alueen suunnitelmat ovat polkeneet paikoillaan vuosia ja matkakeskuksen rakentamisessa ei ole päästy edes kivijalan muuraamiseen. Oulun tulee jatkossa panostaa matkailun edistämiseen huomattavasti enemmän, sillä matkailun kautta kaupunkiin olisi mahdollisuus saada paljon tuloja. Matkailumarkkinointi on syytä suunnitella yhteistyössä yritysten ja tapahtumien kanssa, jotta synergiaetu voidaan hyödyntää maksimaalisesti. Matkailumarkkinoinnissa on pitkälti kyse kokonaisuuksien ja mielikuvien myymisestä ja tähän tulee panostaa paljon nykyistä enemmän. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että matkailua edistävät hankkeet eivät jää pyörimään vuosikymmeniksi byrokratian rattaisiin. Kokoomus ajaa edelleen aktiivisesti matkakeskuksen rakentamista ja Hietasaari-Nallikari-alueen kehittämistä.

Oulun keskustaa on hyvä kehittää edelleen metropolimaiseen suuntaan kauppakeskuksineen ja kävelykatuineen. Suunnittelussa on hyvä huomioida myös tapahtumat ja viheralueet. Oulun ympäristössä on myös runsaasti mahdollisuuksia luonto-liikkumiseen, mutta tällä hetkellä esimerkiksi patikkareittien markkinointi on olematonta. Oulussa olisi mahdollisuuksia yhdistää niin luonto- kuin kaupunkimatkailukin kaikkine kulttuuririentoineen, ja siihen tulee jatkossa panostaa.

HYVINVOINNILLA LISÄÄ ELINVOIMAA JA ELINVUOSIA

• monituottajuuden ja palvelusetelien lisääminen
• kannustaminen omatoimiseen liikkumiseen
• monipuoliset liikuntapalvelut yhteistyössä järjestöjen ja yritysten kanssa
• sujuva palveluiden pariin pääseminen mm. toimivalla ajanvarausjärjestelmällä
• tehokkaampi tuki ja apu sitä tarvitseville

Kuluneella vaalikaudella hyvinvointipalveluiden toimintaa on leimannut kaupungin talouden romahdus sekä yhdistyneiden kuntien palveluprosessien yhteensovittaminen. Tukalassa tilanteessa olemme onnistuneet saamaan aikaan lähes 200 miljoonan euron kustannustason laskun. Hyvinvointipalvelujen hallinnon kustannukset ovat pudonneet yli 40 % samaan aikaan, kun muun henkilöstön kustannuksista on karsittu noin 4 %. Muutokset on tehty keventämällä organisaatioita ja puuttumalla myös fyysisiin rakenteisiin. Kokonaisuutena asiakastyytyväisyys on silti parantunut, mutta ongelmiakin on. Joillain alueilla palveluihin pääsyyn on kohtuuttomia jonoja eivät sähköiset palvelut ole vielä läheskään riittävällä tasolla. Terveyspalveluissa kaupungin omat yksiköt eivät ole kyenneet korvaamaan lakkautetun Sepän terveysaseman palveluita eikä kaupungin päätökset ole mahdollistaneet järkevää monituottajuuden kehittämistä riittävästi.

Tulevalla valtuustokaudella meidän täytyy jatkaa edelleen toiminnan tehostamista, mutta huomioiden paremmin ihminen. Muutoksia ei voi tehdä organisaatiot edellä, vaan täytyy katsoa palveluita ja prosesseja niin, että jokainen saa tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti ja sujuvasti. Erityisesti meidän täytyy kyetä vastaamaan paljon sotepalveluita tarvitsevien haasteisiin. Samoin meidän täytyy kyetä ennaltaehkäisemään ihmisten syrjäytymistä ja ajautumista raskaisiin ja kalliisiin erikoispalveluihin. Jatkossakin kaupungin perustehtävä on asukkaidensa hyvinvoinnin turvaaminen. Meidän on kyettävä kannustamaan ihmisiä ottamaan vastuuta itsestään ja läheisistään niin, että itse kunkin elämä olisi hyvää ja mielekästä. Tämä on inhimillisesti tärkeää ja välttämätöntä myös yhteiskunnan talouden kestävyyden kannalta. Kaupunki voi luoda mahdollisuuksia ja edellytyksiä ihmisten omaehtoiselle liikkumiselle ja sitä myöten fyysiselle terveydelle. Tutkimusten mukaan fyysinen terveys ja liikkuminen lisää myös henkistä hyvinvointia. Kaupungin tulee varmistaa esimerkiksi urheiluseurojen toimintamahdollisuudet ja varmistaa, että liikuntatiloja on seurojen käyttöön riittävästi. Myös erimerkiksi hiihtoladut ja luontopolut on pidettävä kunnossa. Liikuntapaikkoja tulee jatkossa suunnitella niin, että ne soveltuvat mahdollisimman hyvin eri-ikäisten liikkujien käyttöön. Myös koulujen piha-alueet otetaan liikunnalliseen hyötykäyttöön. Kaupungin yhteistyö urheiluseurojen kanssa esimerkiksi liikuntapaikkojen ylläpidossa ja seuroille myönnettävät toiminta-avustukset mahdollistavat osaltaan kohtuuhintaiset liikuntaharrastukset kaiken ikäisille.

Kaupungin toimintoja täytyy kuitenkin pystyä tarkastelemaan myös kriittisesti. Tulevalla valtuustokaudella tulee selvittää, onko kuntosalien ja uimahallien pakko olla kaupungin omaa toimintaa. Jo nyt yksityiset kuntosalit tarjoavat palvelujaan edullisemmin kuin kaupungin omat kuntosalit, joten järkevämpi ratkaisu voisi olla, että kaupungin resursseja ei käytetä kuntosalitoiminnan ylläpitoon. Erilaisille alennusryhmille voisi sen sijaan olla palvelu- tai harrasteseteli, jonka he voisivat käyttää jollakin yksityiselläkin kuntosalilla.

Maakuntauudistus ja siihen isoimpana liittyvä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus tarkoittaa, että kaupungin nykyisistä toiminnoista ja taloudesta siirtyy tulevan vaalikauden aikana yli puolet maakunnille. Meidän tulee varautua jo nyt niin, että turvaamme kaikille kaupungin asukkaille juuri hänen tarvitsemansa palvelut laadukkaasti ja tehokkaasti. Tämä on mahdollista mm. nykyistä monipuolisemman valinnanvapauden, kehittyvien sähköisten palvelujen ja erilaisten palvelusetelien avulla sekä kehittämällä perinteisiä palveluprosesseja kuunnellen asiakkaita. Palveluiden saatavuuden ja laadun tulee olla täysin riippumatonta ihmisen taustasta ja varallisuudesta. Uudistus mahdollistaa myös kolmannen sektorin vahvemman aseman sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoajana.

Tulevalla valtuustokaudella meidän tulee kiinnittää myös erityistä huomiota lasten ja lapsiperheiden arjen tukemiseen ja varhaiseen ongelmiin puuttumiseen esimerkiksi varmistamalla kotiavun saatavuus palvelusetelin avulla. Syrjäytymisvaarassa olevien lasten, nuorten ja aikuisten tukemiseen tulee varmistaa resurssit. Ikäihmisten pidempään kotona asumiseen ja kotihoitoon tulee panostaa, jotta voidaan tukea inhimillistä vanhuutta. Myös omaishoitajien tukeen täytyy panostaa mm. toimivalla lomajärjestelmällä. Päihteiden ongelmakäyttäjille täytyy olla matalankynnyksen apua saatavilla.

ELÄMÄNMITTAINEN OPPIMINEN

• monituottajuutta päivähoidossa lisättävä, palvelusetelin käyttöä lisättävä
• kouluverkkoratkaisu tehtävä viipymättä
• koulujen ja monitoimitalojen tilat tehokkaaseen hyötykäyttöön
• siirrytään kokonaiskoulupäiväajatteluun, jossa aamu- ja iltapäivätoiminta sekä erilaiset harrastekerhot ovat osa koulun toimintaa
• järjestöt vahvemmin mukaan järjestämään kerhoja
• harrastustakuun toteutumisen edesauttajana harrasteseteli

Maakuntauudistuksen jälkeen kuntien budjeteista isompi osa käytetään jatkossa koulutukseen ja sivistykseen aiemman sosiaali- ja terveysmenojen sijaan. Tämä on valtava muutos ja antaa sijaa myös uusien toimintatapojen luomiselle ja rakenteiden kehittämiselle. Kokoomuslaisen arvomaailman mukaisesti, jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla tasa-arvoiset mahdollisuudet oppia, kehittää itseään ja edetä koulutuksen avulla perhetaustastaan riippumatta. Varhaiskasvatus, peruskoulu ja toisen asteen koulutus ovat kuntien keskeisimpiä tehtäviä, jotka antavat pohjan sivistykselle. Elinikäistä oppimista ja jatkuvaa itsensä kehittämistä tukevat kulttuuripalvelut, vapaa sivistystyö ja kirjastot.

Varhaiskasvatus perheiden palveluna mahdollistaa molempien vanhempien työssäkäynnin ja lisää näin työelämän tasa-arvoa. Palvelusetelin käyttöä päivähoidossa lisätään ja mahdollistetaan myös yksityisten toimijoiden alalle tulo julkisen palvelun rinnalle. Päättyvällä valtuustokaudelle yksityisen päivähoidon osuus on Oulussa ollut noin 35-39 % ja kun huomioidaan se, että yksityinen päivähoito on kaupungille noin kolmannes oman päivähoidon kuluista, on yksityisen osuutta lisättävä. Monituottajuus myös päivähoidossa lisää perheiden valinnanmahdollisuuksia. Päivähoidon lisäksi on hyvä, että tarjotaan järjestöjen kanssa yhteistyössä perheille erilaisia kerhoja ja tapahtumia, joihin voivat osallistua myös sellaiset lapset ja perheet, jotka eivät osallistu päivähoitoon kokoaikaisesti.

Päiväkotien ja koulujen suunnittelussa tulee ottaa jatkossakin huomioon se, että tilat ovat monikäyttöiset ja että niin sisällä kuin ulkona on sopivia tiloja lasten ja nuorten liikkumiseen. Koulujen tiloja voidaan hyödyntää myös aikuisten urheiluseurojen käyttöön nykyistä tehokkaammin.

Peruskoulun alaluokilla tulee ottaa käyttöön ns. kokonaiskoulupäiväajattelu, jossa aamu- ja iltapäivätoiminta sekä erilaiset harrastekerhot ovat luonteva osa koulupäivää. Nykyisinkin Oulun kaupunki toteuttaa aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä kerhoja yhteistyössä järjestöjen kanssa ja tätä yhteistyötä tulee jatkossa lisätä ja vahvistaa. Koulujen täytyy oppia nykyistä paremmin ajattelemaan kerhotoiminta osana koulujen toimintaa, vaikka toiminta olisikin jonkun muun kuin koulun itsensä järjestämää. Kokoomuksen tavoitteena on, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi vähintään yksi mielekäs harrastus ja päättyvällä valtuustokaudella Kokoomuksen valtuustoryhmä teki asiasta myös valtuustoaloitteen. Eri toimijoiden tarjoamat harrastusmahdollisuudet tulee kerätä yhteiselle sivustolle tai tietopankkiin ja kaupungin koordinoimana voitaisiin näistä eri harrastusmahdollisuuksista tiedottaa perheille. Harrastustakuun toteutumista voisi auttaa tähän tarkoitukseen räätälöity palveluseteli eli ns. harrastusseteli. Monet järjestöt tarjoavat myös edullisia harrastusmahdollisuuksia, ja on hyvä, että myös nämä mahdollisuudet saatetaan perheiden tietoon.

Jotta opetuksen laatu ei kärsi eikä ryhmäkokoja jouduta enää suurentamaan, Oulussa on tehtävä myös rakenteellisia ratkaisuja. Tulevalla valtuustokaudella kouluverkkoratkaisu on tehtävä, sillä laadukas opetus pitäisi olla tärkeämpää kuin seinien ylläpito. Kokoomuksen tavoitteena on, että Ouluun saadaan kouluverkko, jossa pienille koululaisille taataan lähikoulu, isoille koululaisille aluekoulu ja toisen asteen opiskelu tapahtuu keskitetyissä oppilaitoksissa. Ammatillisen toisen asteen opinnoissa keskitetty ratkaisu on ollut käytössä jo pitkään.

Tulee varmistaa, että kouluissa ja oppilaitoksissa on nykyaikaiset teknologiset resurssit ja että opettajilla on myös taito käyttää niitä. On myös varmistettava, että kouluissa on riittävästi resursseja tarjota erityistä tukea niille oppijoille, jotka tarvitsevat enemmän tukea ja toisaalta riittävästi haasteita nopeammin oppiville. Oulussa on pitkät perinteet erikoisluokkien toiminnassa ja esimerkiksi musiikkiluokat vahvistavat ja elävöittävät kaupungin kulttuuritarjontaa pitkällä tähtäimellä. Erikoisluokat on syytä säilyttää.

Koulukiusaamiselle tulee asettaa selkeästi koko kaupungin tasolla nollatoleranssi. Opettajille tulee tarvittaessa järjestää täydennyskoulutusta koulukiusaamiseen puuttumisesta. Yhteiset säännöt on syytä luoda yhdessä oppilaiden kanssa, jotta niihin voidaan paremmin sitoutua.

Ei tule unohtaa myöskään koulurakennusten toimivuutta niin luokkahuoneiden ja muiden tilojen osalta kuin terveydenkin osalta. Koulujen ja oppilaitosten sisäilmaongelmiin tulee puuttua aiempaa nopeammin ja tehokkaammin.

Vaikka oppivelvollisuus päättyy peruskouluun, riittävillä oppilashuoltoresursseilla tulee varmistaa, että jokainen peruskoulun päättävä nuori hakee ja saa opiskelupaikan toisen asteen koulusta. Kaupungin on syytä varmistaa riittävät resurssit nuorisotyöhön sekä etsivään nuorisotyöhön, jotta koulupudokkaat voidaan tavoittaa ennen ongelmien kärjistymistä. Myös nuorten osallistuminen heitä koskevien asioiden päätöksentekoon on varmistettava. Oulussa toimii Oulun Nuorten Edustajisto eli ONE ja sen toimintaa on syytä vahvistaa. Valtuutetut voisivat esimerkiksi säännöllisesti tavata ONEa ja keskustella tulossa olevista päätöksistä. Näin nuoret saataisiin mukaan jo aiemmin ja he kiinnostuisivat yhteiskunnallisista asioista jo ennen täysi-ikäisyyttään.

Oppiminen jatkuu läpi elämän ja kaupunkilaisia tulee kannustaa oppimaan ja opiskelemaan myös varsinaisen ammattiin valmistumisen jälkeen. Tässä edesauttavat mm. kirjastot, josta uutena esimerkkinä on mm. Ritaharjun monitoimitalossa toimiva itsepalvelukirjasto. Erilaisia uusia, kekseliäitäkin, ratkaisuja on syytä etsiä, jotta kirjastopalvelut voidaan jatkossakin turvata. Monitoimitalot, joissa toimivat koulu, kirjasto ja nuorisotila ovat oiva ratkaisu tilojen tehokkaaseen käyttöön. Lisäksi näitä tiloja voidaan käyttää iltaisin ja viikonloppuisin järjestöjen kokouksiin ja urheiluseurojen harrastustiloina.

Uutena ryhmänä tulee kiinnittää erityistä huomiota myös turvapaikanhakijoiden kieliopintoihin ja sekä ammatillisiin opintoihin. Turvapaikanhakijoiden ammatillinen osaaminen ja koulutustaustat tulee selvittää mahdollisimman perusteellisesti, jotta heitä voidaan täydennyskouluttaa tarvittaessa. On kaikkien etu, että sopeutuminen suomalaiseen ja oululaiseen yhteiskuntaan on mahdollisimman nopeaa ja mutkatonta.

SENIORIVÄESTÖSTÄ HUOLEHDITAAN

• senioreiden erilainen fyysinen kunto tunnistetaan palvelujen tarpeessa
• kannustetaan senioreita omaehtoiseen liikkumiseen ja vapaaehtoistoimintaan
• tutkitaan mahdollisuudet senioreiden edullisempaan bussilippuun päiväsaikaan
• kaavoituksessa huomioidaan senioriasuntojen tarve ja sijainti

Suuret ikäluokat ovat pääsääntöisesti jääneet eläkkeelle parempikuntoisina kuin aikaisemmat ikäluokat ja samalla myös elinikäennusteet ovat nousseet. Vaikka varsinkin juuri eläkkeelle jääneet ovat usein hyvässä fyysisessä kunnossa, senioriasunnoille tulee olemaan tulevaisuudessa varmasti tilausta. Tämä tulee ottaa huomioon kaavoituksessa jo nyt. Senioritalot tulee kaavoittaa hyvien julkisen liikenteen yhteyksien varrelle ja keskustan läheisyyteen. Senioritaloissa voi olla erillistä maksua vastaan saatavilla palveluita. Myös olemassa olevien talojen kuntoon ja esteettömyyteen tulee kiinnittää huomiota niin, että kotona voi asua mahdollisimman pitkään. Tässä auttaa esimerkiksi vanhoihin taloihin jälkeenpäin rakennettavat hissit ja muut esteettömyyttä edesauttavat korjausratkaisut, kuten isojen kynnysten poisto. Seniori-ikä on laaja ikäryhmä, joten ikäryhmän sisällä saattaa esiintyjiä paljon erilaisella fyysisellä kunnolla olevia henkilöitä.

Senioreiden vapaaehtoistoimintaa tulee tukea. Moni hyväkuntoinen seniori odottaa kovasti eläkkeelle pääsyä, mutta ei välttämättä ajatele, että elämästä jää kokonaan pois työpäivän verran sosiaalista kanssakäymistä ja moni voi tuntea eläkkeelle jäätyään itsensä yksinäiseksi. Myös puolison kuolema lisää yksinäisyyden tunnetta monilla. Vapaaehtoisjärjestöille tulisi antaa mahdollisuus tiedottaa toiminnastaan eläkkeelle jääville ja varmistaa, että näiden järjestöjen toimintamahdollisuudet ovat kunnossa. Esimerkiksi kaupungin tarjoamat tilat Aleksinkulmassa tulee säilyttää seniorijärjestöille maksuttomina.

Kuten kaikkia muitakin, myös senioreita tulee kannustaa omaehtoiseen liikkumiseen ja omasta terveydestä huolehtimiseen. Kaupunki voi tukea toimintaa monin tavoin ja ennalta ehkäisevän toiminnan tukeminen on samalla kustannusten säästöä terveydenhuollon puolella. Kohtuuhintainen kaupungin tarjoama liikuntakortti tulee edelleen säilyttää, jotta eläkeläiset voivat käyttää kuntosaleja ja uimahalleja. Naisten maksuttomien mammografia- ja papatutkimusten yläikärajaa tulee nostaa nykyisestä, sillä elinikäennusteet ovat nousseet ja on tärkeää, että myös yli 65-vuotiaiden terveydestä huolehditaan ennaltaehkäisevästi. Vastaavasti miehille tulee saada maksuttomat eturauhastutkimukset, koska eturauhassyöpä on yleinen ja hoidot kalliita. Ennaltaehkäisevä toiminta on aina edullisempaa.

Valtuustokauden aikana tulee selvittää mahdollisuus eläkeläisille myytäviin edullisempiin bussilippuihin tiettyihin kellonaikoihin arkipäivinä. Tämä tasoittaisi matkustajamääriä eikä bussien tarvitsisi kulkea tyhjinä.

Monille senioreille tietotekniikan tulo päivittäisten asioiden hoitoon aiheuttaa putoamisen tietämättömyyden kuiluun, koska kaikilla ei ole rohkeutta, halua tai mahdollisuutta ottaa asioista selvää. Kaupunki voisi esimerkiksi seniorijärjestöjen kanssa yhteistyössä selvittää senioreiden tarpeita tietoteknisissä asioissa ja järjestää tarpeiden mukaista koulutusta. Mukaan voisi ottaa myös yrityksiä, jotka tarjoavat nettiliittymiä, ja voisivat asentaa liittymät koulutuksen yhteydessä. Järjestöt ja kaupunki voisivat yhdessä selvittää myös erityisten senioritalkkareiden mahdollisuutta, jotka voisivat auttaa lumitöissä, haravoinnissa, nurmikon leikkaamisessa, kauppa-asioinnissa ja tietoteknisissä asioissa. Senioritalkkaritoiminta voisi olla ainakin osittain vapaaehtoistyötä.

TERVEYSTEKNOLOGIASTA VIENTIVALTTI

• vahvistetaan teknologiakaupungin vahvuuksia
• varmistetaan riittävät resurssit teknologian kehittämiseen
• markkinoidaan aktiivisesti Oulua terveysteknologian edelläkävijänä

Terveysteknologiaa ovat erilaiset digitaaliset palvelut kansalaisille ja ammattilaisille, erilaiset mittalaitteet terveyden mittaamiseen sekä ohjelmistot ja palvelut laitteiden tuottaman datan tallentamiseen ja analysointiin. Nämä laitteet tuottavat runsaasti dataa käyttäjiensä terveydestä ja hyvinvoinnista.

Myös sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot tuottavat omassa toiminnassaan runsaasti erilaista dataa. Kaiken tämän tiedon yhdistäminen ja hyödyntäminen on harvinaista tai vielä kokeiluasteella. Terveysteknologiaa hyödyntämällä on esimerkiksi saatu maailmalla diagnosoitua harvinainen syöpä, jota lääkärit eivät kyenneet tekemään. Analysoimalla sosiaalisen median viestintää on saatu vastaavat esiintymiskäyrät influenssan kaltaisten sairauksien esiintymisestä kuin terveydenhuollon tilastoista jälkikäteen. Tämän tyyppinen ennustaminen mahdollistaisi esimerkiksi kohdentamaan paremmin henkilöstöresursseja terveydenhuollon yksiköihin.

Suomessa on tavoitteena saada sosiaali- ja terveydenhoidon kustannuksista merkittäviä säästöjä lähitulevaisuudessa. Sitran vuoden 2014 tilastojen mukaan 10% kansalaisista aiheuttaa 77% sosiaali- aja terveydenhuollon kustannuksista. Tutkimuksien pohjalta on tiedossa, että oikean aikaisilla oikeanlaisilla palveluilla on saatavissa jopa satojen miljoonien eurojen säästöt. Tässä apuna voivat olla tallennetun datan analysointi ja analyysin pohjalta tehdyt viestit, varoitukset ja suositukset käyttäjille. Big data on yksi iso mahdollisuus ja sen hyödyntämismahdollisuuksien edistäminen Oulussa ja koko Suomessa on tärkeää.

Oululla on loistavat mahdollisuudet nousta maailman huipulle terveysteknologian alalla. Jo nyt Oulussa on luotuna hyviä edellytyksiä kehitystoiminnalle, joissa yritykset voivat kehittää terveysteknologiaa oikeita toimintaympäristöjä vastaavissa olosuhteissa. Oulussa on lukuisia pieniä ja isompia terveysteknologia-alan yrityksiä. Osalla yrityksistä on jo kansainvälistä toimintaa. Nämä yritykset tarvitsevat kunnollisia testiympäristöjä ja pilottiyksiköitä toiminnan kehittämiseen. Näihin panostamalla voi Oulu nousta merkittävään rooliin Suomen terveysteknologian pääkaupunkina. Seuraavalla valtuustokaudella olisikin syytä kartoittaa Oulussa toimivat alan yritykset ja start-upit ja selvittää heidän toimintaedellytykset ja tilatarpeet. Lisäksi uusien yrityksien kehittymiselle pitää luoda suotuisat edellytykset. Kansainväliset yritykset etsivät sijoituspaikkoja kehitysyksiköilleen ja Oulun osaamisen esille tuominen on tärkeää. IBM tuo kaksi tutkimuskeskusta Suomeen ja tätä Suomeen kohdistuvaa huomiota pitää hyödyntää tuomalla Oulun seutua esille osaavan työvoiman ja hyvien tutkimusmahdollisuuksien seutuna. Kaupungin tulee ottaa aktiivinen rooli Oulun markkinoimisessa.

Yksi osa terveysteknologiaa ovat sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien yhdistäminen ja näiden tietojen saumaton hyödyntäminen kansalaisten parhaaksi. Lainsäädännön kehittäminen on meneillään. Lainsäädäntöä luotaessa ja kehitettäessä pitää osata huomioida myös terveydenhuollon datan hyötykäytön mahdollisuudet ja vaikuttaa siihen, että kertyneestä valtavasta datamäärästä saadaan kaikki hyöty potilaille ja yhteiskunnalle.

TURVALLINEN ELINYMPÄRISTÖ JOKAISELLE KAUPUNKILAISELLE

• liikenneturvallisuuteen kiinnitetään enemmän huomiota
• varmistetaan turvalliset asuinympäristöt
• panostetaan väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyyn

Oulu on turvallinen paikka asua ja elää. Turvallisuuteen täytyy kuitenkin edelleen panostaa. Turvallisuus tulee huomioida vieläkin paremmin kaupunkisuunnittelussa. Pyritään rakentamaan sellaisia lähiympäristöjä, jotka estävät rikoksia, tapaturmia ja lisäävät yleistä turvallisuutta. Turvallisuutta lisätään esimerkiksi jalankulku- ja pyöräteiden merkintöjä sekä valaistusta parantamalla. Kiinnitetään erityistä huomiota koulujen läheisyyteen ja rakennetaan tarvittaessa lisää suojateitä ja pyöräteitä varmistamaan turvallinen koulutie.

Oulun kaupungissa tulee jatkaa väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisevää työtä. Tämä tarkoittaa varhaista puuttumista koulukiusaamiseen, syrjäytymisen ehkäisyä sekä nuorten ja maahanmuuttajien turvallisuuden parantamista. Ennaltaehkäisyssä tulee keskittyä varhaisten merkkien havaitsemiseen ja yhteistyöverkoston toiminnan kehittämiseen. Nuorisotyön ja etsivän nuorisotyön resurssit tulee varmistaa ja koulujen ja oppilaitosten kanssa tehtävää yhteistyötä vahvistaa.

Kaikki päätökset ovat omissa käsissämme. Sinä päätät, jatkuuko velkaantumisen ja veronkorotusten kierre vai panostetaanko jatkossa työllisyyteen, yrittäjyyteen ja kasvavien verotulojen kautta hyvän Oulun rakentamiseen.