Tomi Kaismo: Jyrkkä ei hallinnon, poliittisten paikkojen ja verotuksen lisäämiselle
Keskusta on pyrkinyt profiloitumaan puolueena, joka kannattaa byrokratian ja hallinnon karsimista sekä vastustanut kokonaisveroasteen kiristämistä. Mielestäni nämä ovat olleet oikein tervetulleita ja kannatettavia linjauksia.
Edellä mainittujen kannanottojen jälkeen onkin perin hämmästyttävää kuulla Keskustan puoluesihteeri Laanisen tuoretta linjausta siitä, että puolueen tavoitteena on maakunnallinen laaja itsehallinto, jossa maakunnille tulee mm. verotusoikeus. Keskustan mukaan tätä varten tulisi perustaa vaaleilla valittu valtuusto. Lienee sanomattakin selvää, että tämän kaltainen ratkaisu lisäisi hallintoa sekä nostaisi kokousten, palavereiden ja seminaarien määrän sekä kustannukset ihan uudelle tasolle.
On käsittämätöntä, että miten voidaan kirkkain silmin rummuttaa sitä, että halutaan purkaa hallintoa, kun samalla vaaditaan, että kasataan jälleen uusi hallintohimmeli, joka tuo ennalta raskaaseen hallintoon jälleen yhden väliportaan? Entä miten voidaan uskottavasti vaatia, että kokonaisveroastetta ei saa kiristää, jos samalla vaaditaan taas uudelle taholle oikeutta käydä kuntalaisen lompakolla?
Keskustan mallissa maakunnat ottaisivat kunnilta vastuulleen mm. sosiaali- ja terveyspalvelut. Tämän kaltaisen uudistuksen toteutuessa onkin perusteltua kysyä, että mitä merkitystä kunnilla tämän jälkeen enää on, jos niiltä viedään kaikki tehtävät yksitellen pois? Rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä, mutta uudistuksilla tulisi saada purettua hallintoa, eikä kasvattaa sitä entisestään luomalla lisää Keskustan esittämää päällekkäisyyttä hallintoon.
Uuden verotusoikeuden seurauksena on vaarana, että päädytään helposti jälleen kiristämään verotusta välttämättömien säästöjen jäädessä rohkeuden puuttuessa toteuttamatta. Näin on käynyt jo vuosia useissa tämänkin alueen kunnissa. Vai onko joku joskus nähnyt mallin, jossa tuomalla pöytään lisää mahdollisuuksia verottaa, olisi verokanta laskenut?
Eikö olisi fiksumpaa, että kunnissa tehtäisiin rohkeasti kipeät, mutta välttämättömät sopeuttamistoimet, joilla talous saataisiin tasapainoon sekä säilytettäisiin päätösvalta kunnilla itsellään eikä siirrettäisi päätösvaltaa etäälle? Terveen talouden omaavat vahvat kunnat pystyvät kyllä takaamaan kuntalaisilleen parhaat palvelut myös jatkossa.
Olisi myös toivottavaa, että esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen ei tarkoita mallia, jossa ensimmäinen edellytys on lisätä hallintoa sekä poliittisia paikkoja ja kasvattaa kansalaisten verorasitusta. Eikö olisi fiksumpaa käyttää aika ja rahat palveluiden tuottamiseen, sekä niiden hankkimiseen alueen yrityksiltä kuin hallintohimmeleiden rakentamiseen ja niiden rahoittamiseen?