Kotihoitoa kannattaa kehittää yhdessä hoitajien kanssa
Kotihoidossa on viime vuosina tehty paljon toiminnan kehittämistä ja tehostamista. Hyvinvointialueiden haastavassa taloustilanteessa resurssien kustannustehokas käyttö on välttämätöntä. Samalla on kuitenkin tärkeää arvioida, miten tavoiteltu tehokkuus ja vaikuttavuus toteutuvat käytännön hoitotyössä ja asiakkaiden arjessa.
Tietojärjestelmien hyödyntäminen työvuorojen ja asiakaskäyntien suunnittelussa parhaimmillaan sujuvoittaa työtä. Järjestelmien rinnalla tarvitaan kuitenkin paikallistuntemusta, käytännön harkintaa ja asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Erityisesti pitkien välimatkojen maaseutualueilla on tärkeää varmistaa, ettei työaikaa kulu turhaan ajamiseen. Hyvällä suunnittelulla voidaan säästää työaikaa ja kustannuksia sekä lisätä asiakkaiden luona käytettävää aikaa.
Myös hoitajien työajan käyttöön kannattaa kiinnittää huomiota. Kirjaaminen ja tietojärjestelmät ovat välttämätön osa laadukasta ja turvallista hoitoa, mutta niiden tulisi tukea hoitotyötä, ei tarpeettomasti kuormittaa sitä. Asiakkaan luona käytettävään aikaan pitäisi mahtua päivittäisissä toimissa avustamisen lisäksi myös kiireetön kohtaaminen.
Henkilöstön riittävyys korostuu erityisesti öisin, jolloin työntekijöitä on vähemmän ja välimatkat voivat olla pitkiä. Turvahälytykset, äkilliset sairastumiset ja paljon apua tarvitsevien asiakkaiden tilanteet edellyttävät toimivia käytäntöjä ja riittäviä resursseja. Myös ensihoidon saatavuus ja eri palveluiden välinen yhteistyö ovat turvallisuuden kannalta välttämättömiä.
Kotihoidon kehittämisessä on muistettava ikäihmisten kokonaisvaltainen hyvinvointi. Ihmisarvoiseen vanhuuteen kuuluvat turvallisuuden ja perustarpeiden lisäksi myös osallisuus, ulkoilu ja toisten ihmisten kohtaaminen. Yksinäisyyden ehkäiseminen ja toimintakyvyn tukeminen voivat osaltaan vähentää raskaampien palveluiden tarvetta.
Yksi tärkeimmistä kehittämisen voimavaroista on kotihoidon henkilöstö. Työntekijöillä on arvokasta käytännön tietoa siitä, miten asiakaskäyntejä, työvuoroja ja toimintatapoja voitaisiin järjestää entistä sujuvammin. Tätä osaamista kannattaa hyödyntää järjestelmällisesti ja antaa henkilöstölle aito mahdollisuus osallistua työnsä kehittämiseen. Näin voidaan lisätä myös työhyvinvointia.
Hyvin toimiva kotihoito on sekä inhimillisesti tärkeää, että taloudellisesti viisasta. Kun ikäihmisten toimintakykyä ja turvallista kotona asumista pystytään tukemaan tarkoituksenmukaisesti, voidaan parhaimmillaan ehkäistä myös raskaampien ja kalliimpien palveluiden tarvetta.
Todellinen tehokkuus ei synny pelkästään suoritteista tai säästetyistä euroista, vaan siitä, että työntekijöiden aika ja osaaminen voidaan käyttää mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeisiin. Kotihoitoa kannattaa kehittää yhdessä niiden ihmisten kanssa, jotka tuntevat sen arjen parhaiten.
Emilia Huusko
eduskuntavaaliehdokas, aluevaltuutettu