Nuorten turvallisuus vaatii tiukempia ikärajoja somessa
Viime aikoina useat maat ovat käyneet keskustelua merkittävistä toimista lasten ja nuorten suojelemiseksi digitaalisessa maailmassa. Esimerkiksi Australiassa otettiin käyttöön maailman ensimmäisenä laki, jonka mukaan sosiaalisen median käyttö on kielletty alle 16-vuotiailta.
Euroopan parlamentissa puolestaan sosiaalisen median käytön rajaksi kaavailtiin, että 16 vuotta nuoremmat tarvitsisivat sen käyttöön huoltajan luvan, minkä lisäksi useat muut maat, kuten Norja, Tanska, Ranska ja Espanja, pohtivat tai valmistelevat vastaavia rajoituksia tai tiukennuksia digitaalisen ikärajan suhteen myös kansalliseen lainsäädäntöön.
Nämä esimerkit todistavat kasvavaa jo kansainväliseksi yltänyttä huolta siitä, kuinka sosiaalinen media vaikuttaa lastemme ja nuortemme turvallisuuteen. Turvallisuus ei ole vain koulupoliisien toimintaa nuortemme arjessa, vaan se on myös heidän psyykkistä hyvinvointia, riittävää keskittymiskykyä ja unta, mielenterveyttä sekä riskikäyttäytymiseen puuttumista.
”Ikärajan nostaminen myös Suomessa esimerkiksi 15 vuoteen olisi perusteltua.”
Nykyinen virallisten palveluehtojen mukainen alaikärajaa on EU:ssa yleisesti 13 vuotta, mutta tästäkin huolimatta kohtaamme nyt yhteiskuntana ongelmat nuorten liiallisesta kännyköiden käytöstä. On selvää, että nykyinen sääntely ei yksinään riitä suojelemaan nuoriamme sosiaalisen median haitoilta. Siksi sosiaalisen median ikärajoja koskeva keskustelu on ajankohtainen myös meillä Suomessa.
Viime keväänä otimme tärkeän askeleen oppimisympäristön rauhoittamiseksi säätämällä lain, joka kielsi kännyköiden luvattoman käytön opetustilanteissa. Se osoitti, että digitaalisille laitteille ja niiden mukana tulleille häiriöille voidaan ja pitää asettaa rajansa, ja että on meidän velvollisuutemme puuttua näihin rajoihin arjen turvallisuuden sitä edellyttäessä.
Nyt tilanne on se, että koulujen ulkopuolella nämä häiriöt jatkuvat edelleen. Sen lisäksi, että sosiaalinen media on nuorille arvaamaton, ankara ja pullollaan riskejä, jokainen kännykässä kiinni viettämämme hetki on pois aktiivisesta elämäntavasta, fyysisistä kohtaamisista sekä pahimmillaan käytännön arjen taidoista. Siksi kyse on ennen kaikkea yhteiskunnallisesta vastuusta rakentaa varhaisia suojarajoja, jotka perustuvat lasten oikeuteen turvallisesta kasvuympäristöstä niin fyysisesti kuin digitaalisesti.
Ikärajan nostaminen myös Suomessa esimerkiksi 15 vuoteen olisi perusteltua. Se toisi nuorillemme turvallisen suoja-alueen digitaaliseen maailmaan ja olisi linjassa sen kanssa, että koulumaailmassa puutumme näihin sosiaalisen median mukanaan tuomiin haittoihin. Korkeampi ikäraja antaisi lapsillemme aikaa olla lapsia ja kasvaa turvassa, kehittää medialukutaitojaan sekä kohdata toiset olemalla arjen hetkissä läsnä.
Juha Hänninen
Kansanedustaja