Suomeen ei synny kaksia työmarkkinoita
Tytti Pernu (Kaleva 28.2.) on vastineessaan mielipidekirjoitukseeni (26.2.) huolissaan työehtosopimusten yleissitovuuksien tulevaisuudesta hallituksen uudistusten seurauksena. Pernu nostaa esille paikallisen sopimisen laajentamisen ei-järjestäytyneille työpaikoille uhkaavan yleissitovuutta.
En omassa kirjoituksessani ottanut kantaa yleissitovuuteen, mutta aiheesta on tarpeellista keskustella, jotta faktat tulevat mahdollisimman monen tietoon.
Paikallisen sopimisen laajentamisen pelätään aiheuttavan villit työmarkkinat, joissa työnantajat yksipuolisesti sanelevat työntekijöille kolmen euron tuntipalkan ja lain vaatimat minimiehdot. Pelko johtuu muun muassa siitä, että sopimusneuvotteluissa ei enää tarvita työpaikan luottamushenkilöä. Uudistuksessa kuitenkin halutaan estää niin sanottujen keltaisten ammattiliittojen synty sillä, että niissä tapauksissa, joissa yleissitovaa työehtosopimusta ei ole alalla voimassa, yrityskohtaista työehtosopimusta on työntekijöiden puolelta tekemässä työntekijöiden valtakunnallisen ammattiyhdistyksen jäsen.
Näin ammattiliitto voi vaikuttaa sopimuksen sisältöön ja valvoa, miten sopimusta noudatetaan. Työehtosopimuksen mukaisia palkkoja ja muita työehtoja ei voi laillisesti alittaa jatkossakaan. Tämä koskee myös ulkomaalaisia työntekijöitä. Ei siis ole mahdollista, että Suomeen syntyisi kahdet työmarkkinat, yhdet ulkomaalaisille ja toiset suomalaisille.
Pernu arvelee, että paikallisen sopimisen laajentaminen vähentää työnantajien halukkuutta järjestäytyä. Sen päätöksen tekevät työnantajat, kuten tähänkin asti. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan ei ole viitteitä siitä, että järjestäytymisaste uudistusten takia vähenisi. Hallituksen työelämää koskevilla muutoksilla parannetaan mahdollisuuksia sopia paikallisesti asioista nykyistä laajemmin, liiton jäsenyydestä riippumatta. Tällä halutaan turvata työntekijöille ja työnantajalle mahdollisuus etsiä ja löytää yhteisiä ratkaisuja työpaikalla. Tavoitteena on myös luoda uusia työpaikkoja ja parantaa yritysten kehittymistä, tuottavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä.
Juha Hänninen
Kansanedustaja. Oulu