Kokoomuksen aluevaltuustoryhmän lausunto tarpeenmukaisista sote-keskuksista
Kokoomuksen aluevaltuustoryhmän lausunto Pohteen tarpeenmukaisista sote–keskuksista
Kokoomuksen aluevaltuustoryhmän lausunto Pohteen tarpeenmukaisista sote–keskuksista Kokoomuksen aluevaltuustoryhmä kiittää mahdollisuudesta lausua Pohteen tarpeenmukaisten sote–keskusten suunnitelmasta. Mielestämme valmistelua on tehty asiallisesti ja tietoon pohjautuen, toki tiedostaen, että kaikkea haluttua tietoa ei vielä ole saatavilla. Esimerkiksi eri yksiköiden ja toimintamallien sekä palveluprosessien kustannustehokkuudesta ja vaikuttavuudesta tarvitaan paljon lisää tietoa.
Pohteen strategian ja järjestämissuunnitelman tavoitteena on mm. vahvistaa ennaltaehkäiseviä ja perustason palveluita sekä uudistaa palveluverkostoa yhteistyössä kuntien, yritysten ja järjestöjen kanssa huomioiden talouden realiteetit. Tämän tulee ohjata myös sote–keskusten palveluiden ja palveluverkoston kehittämistä. Sote–keskusten palvelutarjontaa ja fyysisiä sijainteja täytyy tarkastella täysin kuntaraja riippumattomasti alueiden asukkaiden todellisten palvelutarpeiden, joustavien palveluprosessien sekä vaikuttavuuden näkökulmasta.
On tärkeää, että valmistelun ja lausuntojen pohjalta tehdään selkeät ja yksiselitteiset sekä ymmärrettävät päätökset. Kaikista sote–keskuksista tulee päättää yhtenä kokonaisuutena koko
Pohteen osalta. Myös nykyiset ulkoistetut palvelut ja sopimukset on syytä kirjata selkeästi näkyville.
1. Onko esitetty sosiaali– ja terveyskeskusten palveluvalikoima ja määrä alueiden väestön
palvelutarvetta vastaava?
Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen ja strategian tavoitteiden saavuttaminen edellyttävät saumatonta yhteistyötä kuntien, yritysten ja järjestöjen kanssa.
Sote–keskusten palvelu valikoiman tulee olla osa laajempaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukokonaisuutta. Erinomainen vaihtoehto on tuottaa vaikuttavia ja asiakaslähtöisiä palveluita allianssimallilla Tampereen Tesoman mallia mukaillen. Pilottina tässä voisi toimia Oulun kaupunkikeskukseen perustettava uusi sote–keskus.
Jotta esitetyllä palveluverkostolla ja valikoimalla kyetään vastaamaan väestön palvelutarpeisiin, edellä mainitun laajan yhteistyön lisäksi fyysisten sote–keskuspalveluiden tukena tarvitaan merkittävästi digitaalisia ja liikkuvia palveluita sekä erikoistason konsultaatioita ja jalkauttamista perustasolle fyysisestikin. Sote–keskusten palvelujen tukena on edelleen kehitettävä kotiin ja arkiympäristöön annettavien palveluiden kokonaisuutta.
2. Mikä on näkemyksenne yksiköihin, joiden palveluvalikoimaa ja tuottamistapaa esitetään
lausuntomateriaalissa arvioitavaksi?
On selvää, että pitkistä etäisyyksistä, julkisen liikenteen rajallisista mahdollisuuksista sekä väestön palvelutarpeista johtuen, kaikkia tarkastelun alla olevien yksiköiden palveluita ei voida lakkauttaa, mutta palvelujen tuottamistapaa on syytä tarkastella ennakkoluulottomasti. Palveluita voidaan tarjota digitaalisesti, liikkuvina palveluina sekä tarjoamalla niitä esimerkiksi kauppakeskuksissa, kouluilla, kirjastoissa sekä erilaisissa monitoimitiloissa. On hyvä huomioida myös kunta– ja hyvinvointialuerajojen ylittävien palvelujen mahdollisuudet.
3. Onko asiointisuunnat, työmatka– ja julkinen liikenne sekä välimatkat huomioitu
riittävällä tavalla sosiaali– ja terveyskeskusten palveluverkostossa?
Pohteen palveluiden tulee olla kaikille asukkaille kohtuudella saatavilla ja saavutettavissa. Joukkoliikenteen osalta tarvitaan nykyistä vaikuttavampaa yhteistyötä kuntien ja muiden joukkoliikenteen järjestäjien kanssa. Etenkin kaupungeissa huomiota tulee kiinnittää myös riittäviin pysäköintimahdollisuuksiin.
Erityisesti allianssimallilla tai muuten yhteistyössä erilaisia hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluita tarjoavien yksiköiden sijainnilla on iso merkitys siihen, että miten tavoitetaan syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia kansalaisia.
4. Miten sosiaali– ja terveyskeskuksen tulisi paikallisesti toimia, jotta se vastaa asukkaiden
palvelutarvetta?
Kuten edellisissä vastauksissa on jo todettu, asukkaiden palvelutarpeisiin vastaaminen edellyttää saumatonta yhteistyötä kuntien eri hallintokuntien ja arjen toimijoiden kanssa. Samoin on välttämätöntä lisätä yhteistyötä yritysten ja järjestöjen kanssa. Myös sote–keskusten palveluissa yksi tärkeä tapa tuottaa palveluita on palveluseteli.
Jokaisessa sote–keskuksessa tulee huomioida juuri sen alueen asukkaiden ja myös matkailun tarpeet. Siksi on tärkeää, että jokaiselle työyhteisölle annetaan riittävästi mahdollisuuksia ja vastuuta kehittää toimintaa paikallisten tarpeiden pohjalta niin, että yhteiset strategiset tavoitteet saavutetaan mahdollisimman hyvin.
Väestön tarpeenmukaisen palveluvalikoiman lisäksi täytyy tarkastella järkeviä palveluaikoja. Erityisesti työssäkäyvän väestön osalta palvelujen tarjoaminen myös iltaisin parantaa peruspalvelujen saatavuutta ja helpottaa arkea merkittävästi. Myös palveluohjauksen merkitys korostuu, kun palvelujen tuottamistavat muuttuvat ja monipuolistuvat.
5. Mitkä ovat tärkeimpiä keinoja henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi Pohjois–
Pohjanmaalla?
Työhön sitoutuneet, motivoituneet ja hyvinvoivat ammattilaiset ovat Pohteen tärkein ja välttämätön voimavara strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Työyhteisön veto– ja pitovoima
ei lisäänny käskyjen, kieltojen eikä pelon avulla, vaan mahdollistavan ja kannustavan henkilöstöpolitiikan kautta. Siinä tulee huomioida jokaisen ammattilaisen henkilökohtaiset tarpeet ja toiveet sekä kannustaa työyhteisöjä puhaltamaan yhteen hiileen ja kehittämään toimintaansa.
Pohteen tulee panostaa merkittävästi nykyistä enemmän lähijohtamisen ja monipaikka johtamisen tukemiseen sekä esihenkilöiden valmentamiseen niin, että tämä toteutuu myös käytännön arjessa. Työhyvinvointiosaamisen ja ymmärryksen vahvistamista tarvitaan sekä
esihenkilöille että työntekijöille.
Palkkausjärjestelmiä on kehitettävä nykyistä joustavammiksi ja erilaisia kannustimia tulee hyödyntää eri työyhteisöissä ja kaikille henkilöstöryhmille siten, että ne kannustavat toimimaan asiakkaan palveluprosessien näkökulmasta mahdollisimman tehokkaasti ja vaikuttavasti.
Ammattilaisten saatavuuden turvaamiseksi tarvitaan myös vaikuttavaa yhteistyötä koulutusten järjestäjien kanssa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. On tärkeää, että sote–alan koulutusta on edelleen tarjolla eri puolella Pohteen aluetta, ei vain keskuskaupungissa. Samoin Pohteen nykyiselle henkilöstölle on mahdollistettava riittävä koulutus ja itsensä kehittäminen.
Myös ammattitaitoisen ulkomaisen työvoiman saamiseksi on saatava rekrytointi– ja koulutusprosessit (ammatillinen, kielellinen ja kulttuurinen osaaminen) nopeasti kuntoon yhteistyössä asiantuntijaorganisaatioiden kanssa niin, että toiminta on suunnitelmallista, hallittua ja tehokasta.
Lisätietoja:
Pekka Simonen
aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja
pekka@pekkasimonen.fi
040 519 6071