Eskostako pelastus suomalaisen terveydenhuollon tietojärjestelmäongelmiin
Terveydenhuollon tietojärjestelmiin on ollut soteuudistuksessa ladattuna isot odotukset. Tietojärjestelmäintegrointien, uusien ohjelmistojen ja laitteistojen käytön odotettiin tuovan tehokkuutta tiedon käsittelyyn ja miljardiluokan säästöt. Mutta miten on käynyt? Valtakunnallisia ja paikallisia projekteja on pystytetty, rahaa on palanut paljon eikä tieto edelleenkään kulje tehokkaasti organisaatioiden välillä eikä sisällä. Pääkaupunkiseudulle hankittu Apotti järjestelmä jonka kokonaiskustannus on ollut jo yli 600 miljoonaa euroa on kertyneen käyttökokemuksen perusteella osoittautunut liian monimutkaiseksi, työntekoa hidastavaksi ja usein jopa vaaralliseksi potilasturvallisuudelle. Toinen useiden satojen miljoonien arvoinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä hanke (Aster) jota olivat puuhaamassa Pohjois-Karjalan Siun sote, Keski-Suomen ja Vaasan sairaanhoitopiirit sekä Etelä-Savon sote-kuntayhtymä Essote kaatui viime metreillä kun se lopulta todettiin käytettävyydeltään kelvottomaksi.
Hoitajien ja lääkärien työaikaa ei saisi kulua lainkaan tietotekniikkaan, joka ei toimi. Kaleva kirjoittaa 10.7.2022 pääkirjoituksessa, että tietotekniikkaan liittyvät erilaiset ongelmat syövät hoitohenkilökunnan työajasta leijonanosan. Hoitajat kertovat, että työpäivästä saattaa kulua parikin tuntia turhaan toimimattoman tietotekniikan kanssa. Ilmiö on tuttu myös monilla muilla aloilla. Ongelmat kasautuvat ja organisaatioiden tietohallintoon ja tukeen tarvitaan koko ajan lisääntyvä määrä resursseja, mikä lisää kokonaiskustannuksia. Järjestelmien käyttäjät kertovat että tietotekniikka kykenee korjaamaan erityisesti sellaisia ongelmia, jotka se itse on luonut, ei muuta. Pahimmillaan tietotekniset ongelmat realisoituvat potilasturvallisuudessa, mm. reseptivirheinä, olennaisen tiedon löytymättä jäämisenä erikoisalojen välillä tai potilaan siirtyessä erikoissairaanhoidosta terveyskeskukseen. Kun ihmisten terveys vaarantuu tietojärjestelmäongelmien vuoksi, ollaan äärimmäisen vakavan asian äärellä.
Järjestelmien kehittämisen ongelmana on myös se ettei Suomen kokoisessa maassa kyetä synnyttämään yhteistä koko maata kattavaa potilastietojärjestelmää. Oulussa on erikoissairaanhoidon järjestelmänä ollut käytössä käyttäjäkokemuksiltaan valtakunnallisessa vertailussa parhaat arvosanat saanut Esko järjestelmä. Sen laajentaminen myös perusterveydenhuoltoon ja sosiaalityöhön on käynnissä. Olisi varmasti mahdollista laajentaa Esko myös valtakunnalliseksi järjestelmäksi jos kattava poliittinen tahto siihen löytyisi, asiakkaan ja potilaan parhaaksi.
Juha Hänninen
P-P:n aluevaltuutettu