Arjen turvallisuus on realismia ja jokaisen varautumista
Suomen ilmatilassa koettu tuore alueloukkaus muistuttaa meitä siitä, että turvallisuus ei ole tila, vaan jatkuva prosessi. Me emme ole yllättyneet, emmekä herää tähän ensimmäistä kertaa, vaan olemme valmistautuneet ja varautuneet jo pidemmän aikaa.
Kansalainen voi olla huoletta, sillä viranomainen kyllä tietää, mitä Suomessa ja sen ilmatilassa liikkuu. Jokainen ilmatilaloukkaus käsitellään johdonmukaisesti viranomaisten asiantuntemukseen nojaten. Näin pitääkin olla. Turvallinen yhteiskunta ei saa perustua arvailuille, vaan todelliseen tilannekuvaan ja sen ammattilaisten kykyyn reagoida.
Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa on seurattu tarkasti sen alusta asti. Olemme oppineet siitä, millaisia droonihyökkäyksiä moderni sodankäynti voi olla sekä miten niitä torjutaan. Nykyinen sodankäynti on muuttanut muotoaan tavalla, joka valitettavasti näkyy myös meillä hybridivaikuttamisena, laaja-alaisena häirintänä ja häilyvinä rajoina rauhan ja kriisin välillä. Siksi nämä viimeaikaiset tapahtumat eivät ole irrallisia ilmiöitä, vaan osa Venäjän jo pidempään toteuttamaa laaja-alaista häirintää. Meillä ei ole varaa herätä tähän vasta nyt – meidän on pysyttävä hereillä, joka ainoa päivä.
”Varautuminen ei ole pelkäämistä, vaan vapautta elää ilman pelkoa.”
Viranomaisten vastuulla on valvoa, tunnistaa ja torjua. Mutta se ei poista sitä, että meidän jokaisen vastuulla on varautua. Yhteiskunnan kriisinkestävyys ei synny vain sotilaallisesta toimintakyvystä tai yhteiskunnan sisäisestä turvallisuudesta. Se syntyy myös siitä, että suomalaiset ovat valmiita toimimaan oikein, jos arki hetkellisesti järkkyy. Kotivara, kyky selviytyä muutaman päivän häiriöistä ja ymmärrys toimintatavoista kriisin sattuessa ovat järkevää arjen turvallisuutta. Varautuminen on osa huolenpitoa, ei osa uhkakuvia.
On myös syytä sanoa ääneen asia, joka jää liian usein sivulauseeseen: kansakuntamme on nyt huonommassa kunnossa kuin koskaan aiemmin sotien jälkeen. Liikunnan tärkeys ja fyysinen kunto tulee nähdä osana kokonaisturvallisuutta. Fyysinen kestävyys, toimintakyky ja harjoittelu eivät koske vain varusmiehiä tai reserviläisiä, vaan ne koskevat meitä kaikkia. Kunnon ylläpito on varautumista, jolla on todellista merkitystä, jos arjen olosuhteet muuttuvat nopeasti. Itsestään huolehtiminen niin fyysisesti kuin henkisesti on tärkeä osa kriisinkestävää kotivaraa.
Näinä päivinä muistan erityisesti pääsiäisen sanomaa: älkää pelätkö, luottakaa tulevaan. Varautuminen ei ole pelkäämistä, vaan vapautta elää ilman pelkoa. Meillä on toimivat viranomaiset, selkeä käsitys ympäristöstämme ja kyky oppia nopeasti muuttuvasta maailmasta. Meillä on syytä olla luottavaisia.
Suomi on varautunut. Meillä on osaamista ja tahtoa suojella omaa maatamme ja omaa arkeamme. Nyt meidän on vain varmistettava, että meillä kaikilla niin viranomaisilla kuin kansalaisilla on valmius toimia juuri silloin, kun sillä on eniten merkitystä.
Juha Hänninen
kansanedustaja (kok.), majuri evp.