Viron yhteisövero toisi Suomelle kilpailuetua

Suomalaisessa verokeskustelussa nostetaan ajoittain esille veljesmaamme Viron kilpailuetua tuottava veromalli. Puhutaan vaihtelevasti Viron veromallista tai Viron yritysveromallista. Vain pintapuolinen keskustelu aiheesta on helppoa, sillä yksityiskohtiin perehtyminen mutkistaa asetelmaa. Meille suomalaisille Viro kuitenkin osoittaa, että on olemassa muukin vaihtoehto kuin himoverotus.

Viron veromallista keskusteltaessa on huomioitava, että sellaisenaan kokonaisuuden on pystynyt luomaan vain Viro, jossa haluttiin siirtyä suoraan neuvostososialismista vapaan markkinatalouden lainalaisuuksiin. Suomessa historia ja hallinnon taakka vaikeuttavat vastaavanlaisia veromuutoksia. 

Ihailen maan yritysverojärjestelmää, enkä ole yksin, sillä järjestelmä on saanut useasti kansainvälisiä tunnustuksia ylivertaisuudestaan. Sen yksi piirre on yksinkertaisuus. Yhteisöverotusta voi lykätä siihen saakka, kunnes jakaa voiton yrityksestä ulos. Kannustin yritystoiminnan kehittämiseen, investointeihin ja työllistämiseen on merkittävä. Yksinkertaisuus vähentää myös erilaisilla ja erityisillä verokannustimilla kikkailua.

Maan yhteisöverotus on taannoisina vuosina ollut houkuttelevalla 20 %:in tasolla. Venäjän hävityssota Ukrainassa on kuitenkin pakottanut Vironkin nostamaan verotusta, mikä näkyy yhteisöveron nostona 22 %:iin. Maa on myös ottanut käyttöön väliaikaisen turvallisuusveron, joka vastaa Suomeen suhteutettuna 6 miljardin euron verotuloja. Taloudellinen ympäristö on siis Virossakin hankala, mutta verohimmeleistä vapaassa maassa on ylipäänsä mahdollisuus tehdä merkitsevää veropolitiikkaa.

Viroon yhdistetään usein ajatus palkkatulojen tasaverosta. Tämä on kuitenkin osoittautunut myytiksi, sillä kansalaisten ansiotuloverotus on ollut lievän progressiivinen. Esimerkiksi kaikkein pienimmistä tuloista ei peritty veroa. Progressio on noussut viime vuosina kasvaneiden verojen myötä.

Viron mallisen yritysverotuksen kokonaisvaltaisessa soveltamisessa on paljon käytännön haasteita.  Suomesta poiketen merkitsevää on se, että Virossa kunnilla ei ole verotusoikeutta, eli kassasta hamuaa vain yksi käsi. Ilmeistä on, että vastaavan kokonaisverorasituksen saavuttaminen ei ole Suomessa itsestäänselvyys.

Suomessa pelkkä yhteisöverotus olisi muovattavissa virolaiseen malliin. Ajatusharjoituksen ehtona on, että nykyinen ansiotuloverotus ja osinkoverotus säilyvät nykyisellään. Muutos kannustaisi yrityksiä investointeihin ja yritystoiminnan kehittämiseen. Lisäksi en pidä huonona sitä, että muutos kannustaisi yrityksiä suuremman nettovarallisuuden kartuttamiseen. Kuluneen puolen vuosikymmenen kriisit ovat osoittaneet, mikä on vahvan kassan merkitys yrityksille.

Suomen siirtyminen Viron yhteisöveromalliin ei toki olisi helppoa edes osittaisesti tehtynä. Edessä olisi mittavia muutoksia nykyiseen nähden. Toisaalta meillä ei ole enää varaa jäädä nykyiseenkään malliin. Sen tuotoksia on saatu seurata koko 2000-luvun ajan taantuneena talouskasvuna.

Mielestäni Viron yhteisöveromalli on tavoiteltavan arvoinen. Kokoomus on myös samalla kannalla, sillä jo vuonna 2012 Rovaniemellä se hyväksyi puoluekokousaloitteen Viron yhteisöveromallin tavoittelemisesta. Malli tarjoaisi Suomelle keinon luoda kilpailuetua. 

Kokoomusjohtoisen hallituksen päätös yhteisöveron tason laskemisesta 18 prosenttiin vuoden 2027 alussa onkin hyvä aloitus. Toisin kuin kaikkien puolueiden sosialistit olettavat, tietävät ihmiset parhaiten, mihin rahojansa käyttää. Himoverottamisen sijaan ihmisille ja yrityksille on jätettävä enemmän kukkaron pohjalle.

Janne Heikkinen
kansanedustaja